{"id":3015,"date":"2026-03-30T11:43:38","date_gmt":"2026-03-30T11:43:38","guid":{"rendered":"https:\/\/hankintalaki.fi\/?p=3015"},"modified":"2026-03-30T14:29:13","modified_gmt":"2026-03-30T14:29:13","slug":"perustuslakivaliokunta-ei-ottanut-tosissaan-professori-kuoppamaen-ja-ojasen-vakavaa-varoitusta-inhouse-lakiesityksen-puutteista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/hankintalaki.fi\/?p=3015","title":{"rendered":"Perustuslakivaliokunta ei ottanut tosissaan professori Kuoppam\u00e4en ja Ojasen vakavaa varoitusta inhouse-lakiesityksen puutteista"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Enemmist\u00f6 perustuslakivaliokunnan j\u00e4senist\u00e4 ei n\u00e4e hankintalakiehdotuksessa ristiriitaa perustuslain kanssa. Hankintalakimuutoksia my\u00f6s valiokuntalausunnossaan puoltanut Lapin yliopiston julkisen talousoikeuden professori ehdottaa kuntayhtym\u00e4pakkoa, joka on kuntien itsehallintoa rajoittava malli. Muun muassa oikeuskansleri ja valtionvarainministeri\u00f6 ovat lausunnoillaan turhaan yritt\u00e4neet puuttua hankintalaissa havaitsemiinsa ongelmiin. Keskeisin ongelma lakiehdotuksessa on alun perin kokoomuksen talouspoliittisessa ohjelmassa mainittu mielivaltainen 10 prosentin minimiomistusraja sidosyksik\u00f6iss\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

P\u00e4ivi Niemi-Laine, Yhteiskuntajohtaja, JHL<\/em><\/p>\n\n\n\n

Lapin yliopiston oikeustieteiden professori Kirsi-Maria Magga (ent. Halonen) analysoi omaa hankintalakilausuntoaan suhteessa perustuslakiin LinkedIniss\u00e4 26.3.2026, samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi oman lausuntonsa talousvaliokunnalle. \u00a0<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Perustuslakivaliokunta ei pyyt\u00e4nyt kuultavaksi professoreita, jotka ovat nostaneet esille hankintalain perustuslaillisia ongelmia, kuten yritysjuridiikan professoria, oikeustieteen tohtoria Petri Kuoppam\u00e4ke\u00e4 tai valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6oikeuden professoria Tuomas Ojasta. <\/em><\/p>\n\n\n\n

\n

Magga (tuolloin Halonen-nimell\u00e4) on ollut koko hankinlakiprosessin ajan mukana Suomen Yritt\u00e4jien edustajan Jorma Saarikedon tapaan, puoltamassa hanketta. Silloinen Halonen oli mukana Valtiovarainministeri\u00f6n tilaamassa raportissa julkishankinnoissa teht\u00e4vist\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, joka julkaistiin maaliskuussa 2023, siis ennen eduskuntavaaleja. Raportin mukaan sen laskelmissa oli \u201dmerkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta\u201d, mutta se julisti toimenpidelistan, joka toisi \u201d500 miljoonan euron vuotuiset s\u00e4\u00e4st\u00f6t\u201d. Osin t\u00e4m\u00e4n muistion s\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4itteisiin nojaten ja Kokoomuksen talouspoliittisen ohjelman pohjalta rakentuneen hallitusohjelman ohjaamana syntyi Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6ss\u00e4 (TEM) ehdotus hankintalaiksi, jota Halonen (nyk. Magga) on ollut mukana valmistelemassa eri vaiheissa, keskeisess\u00e4 roolissa. Valtiovarainministeri\u00f6 (VM) vastustaa t\u00e4t\u00e4 lakiehdotusta ja sen 10 prosentin minimiomistusvaadetta inhouse-yhti\u00f6iss\u00e4, muun muassa ministeri\u00f6n eri\u00e4v\u00e4ss\u00e4 mielipiteess\u00e4, samoin kuin Valtioneuvoston kanslia (VNK). VM:n mukaan lakiehdotus \u201dei ota huomioon yleist\u00e4 etua\u201d. Lausunnoissaan Magga j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n huomiotta, samoin kuin Kilpailu- ja Kuluttajaviraston (KKV) lausunnot. KKV toteaa 2.3.2026 julkaistussa lausunnossa, ettei suunniteltu hankintalaki tuo ainakaan s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, vaan mahdollisesti pikemminkin lis\u00e4\u00e4 kustannuksia. KVV:n lausunto ei siis koskenut muutoskustannuksia, vaan tulevaa markkinatilannetta. Muutoskustannukset liikkuvat eri arvioiden mukaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n sadoissa miljoonissa, todenn\u00e4k\u00f6isesti v\u00e4hint\u00e4\u00e4n miljardissa eurossa.

Sen sijaan professori Magga kirjoittaa LinkedIn-p\u00e4ivityksess\u00e4\u00e4n tiedossa olevia miljarditason muutoskustannuksia v\u00e4h\u00e4tellen: \u201dyhti\u00f6muotoisen toiminnan rajoittaminen kuitenkin jossain m\u00e4\u00e4rin vaikeuttaa palvelutuotantoj\u00e4rjestelyj\u00e4 yli organisaatiotyyppien (mm. kuntien ja hyvinvointialueiden yhteiset j\u00e4rjestelyt, kun yhtym\u00e4rakenne on suunniteltu kuntien v\u00e4liseksi \/ HVA-lain nojalla vain alueiden v\u00e4lisiksi)\u201d.

Maggan analyysi kuntien itsehallinnon heikentymisest\u00e4 uuden hankintalain my\u00f6t\u00e4 on ohut ja se perustuu h\u00e4nen hankintalakispesialiteettiinsa. Magga tekee hallintolakipopulistisia huomioita perustuslakivaliokunnan lausunnosta: Lausunto on todellisuudessa t\u00e4ynn\u00e4 erin\u00e4isi\u00e4 ep\u00e4varmuuksia siit\u00e4, miten mm. kuntien itsehallinnollinen asema tulee muuttumaan. L\u00e4\u00e4kkeeksi h\u00e4n tarjoaa muun muassa \u201dkuntayhtym\u00e4pakkoa\u201d, joka sekin on itsehallintoa rajoittava malli.<\/p>\n<\/div>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kun Maggan perusteluja lukee, huomaa, ett\u00e4 h\u00e4n ei ole lukenut eri\u00e4v\u00e4\u00e4 mielipidett\u00e4, jonka yhten\u00e4 kirjoittajana on voimassa olevan perustuslain is\u00e4, kansanedustaja Johannes Koskinen. Johannes Koskinen tuntee nykyisen perustuslain paremmin kuin kukaan muu \u2013 ja siten kuntien itsehallintoasian. Perustuslakivaliokunnan lausunnosta l\u00f6ytyy eri\u00e4v\u00e4 mielipide, josta selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 perustuslaki on uhattuna monelta osin (ks. jutun lopussa).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Halonen on pitk\u00e4\u00e4n arvostellut inhouse-yhti\u00f6it\u00e4. Vuonna 2023 h\u00e4n piti X-p\u00e4ivityksess\u00e4\u00e4n niiden
toimintaa ongelmallisena ”julkisen talouden n\u00e4k\u00f6kulmasta”.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6oikeuden osaamista Maggalla ei ole sellaisessa m\u00e4\u00e4rin kuin valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6oikeuden professori Tuomas Ojasella. Magga on erikoistunut hankintalakiin. Perustuslaki ei kuitenkaan k\u00e4sitellyt hankintoja, vaan kuntien itsehallintoa, jonka perustuslaki s\u00e4\u00e4ntelee.<\/p>\n\n\n\n

Ojanen on analysoinut hankintalakiesityksen vaikutukset perustuslakiin ja siten kuntien itsehallintoon antamassaan lausunnossaan Kuntaliitolle. Ojasen lausunto l\u00f6ytyy t\u00e4m\u00e4n jutun per\u00e4st\u00e4. H\u00e4n on todennut, ett\u00e4 hankintalakiesityksess\u00e4 on vakavia puutteita. Orpo-Purran hallitus ei tied\u00e4 lakiesityksen lopullisista vaikutuksista mit\u00e4\u00e4n, koska lakiesityksen osalta ei ole tehty talous- ja riskianalyysi\u00e4 eik\u00e4 arvioita muutoinkaan niist\u00e4 vakavista huomioista, joista Ojanen lausunnossaan totesi.<\/p>\n\n\n\n

Perustuslakivaliokunnan lausunto talousvaliokunnalle hallituksen hankintalakiesityksest\u00e4 kokonaisuudessa on luettavissa linkin kautta jutun liiteosasta. Lausunnon eri\u00e4v\u00e4 mielipide on luettavissa kokonaisuudessaan t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

\u201dEri\u00e4v\u00e4 mielipide 26.3.2026<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Perustelut<\/p>\n\n\n\n

Esitys 10 prosentin v\u00e4himm\u00e4isomistusvaatimuksesta perustuu hallitusohjelmaan, jonne kopioitiin kokoomuksen talouspoliittisesta Reilumman kilpailun Suomi-ohjelmasta kyseinen prosenttiraja.<\/strong> Valiokunnan saaman asiantuntijaselvityksen perusteella lakiehdotuksen inhouse-omistusraja ei perustu EU-oikeuteen tai tutkittuun tietoon. Perustuslakivaliokunta ja oikeuskansleri ovat useaan otteeseen todenneet valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6oikeudellisissa kannanotoissa, ett\u00e4 pelkk\u00e4 hallitusohjelman kirjaus ei riit\u00e4 hallituksen esityksen p\u00e4\u00e4asialliseksi perusteluksi<\/strong> (esim. PeVL 16\/2024 vp ja OKV\/1486\/21\/2024). T\u00e4st\u00e4 huolimatta hallitus ei ole muuttanut tai muuttamassa esityst\u00e4, vaikka siit\u00e4 on mm. valtionvarainministeri\u00f6n jo lakiluonnoksen lausuntokierroksella antaman lausunnon sek\u00e4 perustuslakivaliokunnalle toimittaman selvityksen perusteella koitumassa suuria ongelmia.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hallitus perustelee esityst\u00e4\u00e4n korostamalla kilpailun ja yritystoiminnan lis\u00e4\u00e4misen tavoitteita. Sin\u00e4ns\u00e4 tavoitteet ovat kannatettavia sek\u00e4 voisivat onnistuessaan tuoda s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 julkiselle sektorille sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 alueellista elinvoimaa. Kuitenkin hallituksen valitsemat toteuttamiskeinot ovat johtamassa p\u00e4invastaiseen lopputulokseen.<\/strong> Esityksess\u00e4 luodaan my\u00f6s perusteetonta mielikuvaa siit\u00e4, ett\u00e4 sidosyksik\u00f6t, jotka jo nyt hankkivat suuren osan palveluistaan markkinoilta, olisivat markkinah\u00e4irik\u00f6it\u00e4 tai suuri joukko kuntia pyrkisi sidosyksik\u00f6ill\u00e4 kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n hankintalaissa asetettuja kilpailutusvelvoitteita.<\/strong> T\u00e4m\u00e4 ei pid\u00e4 paikkansa, koska Suomessa rajoitetaan sidosyksikk\u00f6jen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 enemm\u00e4n<\/strong> kuin muualla EU-maissa<\/strong>. Suomessa sidosyksik\u00f6t<\/strong> ovat kuntien ja hyvinvointialueiden perustuslain suojaaman kuntien itsehallinnon mukaisesti niiden kustannustehokkaaksi havaitsema keskin\u00e4inen yhteisty\u00f6muoto<\/strong> ja ne tilaavat palvelunsa p\u00e4\u00e4osin markkinoilta. Sidosyksik\u00f6n omistusosuuksia ovat m\u00e4\u00e4ritt\u00e4neet, kuinka paljon kukin taho k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sidosyksik\u00f6n palveluja.<\/p>\n\n\n\n

Lakiluonnoksesta annettiin l\u00e4hes 700 lausuntoa,<\/strong> jotka olivat l\u00e4hes yksimielisesti esityksen tyrm\u00e4\u00e4vi\u00e4.<\/strong> Kysymys on tahoista, jotka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toimeenpanisivat lakimuutokset, kantaisivat siit\u00e4 koituvat taloudelliset riskit ja vastaisivat lakis\u00e4\u00e4teisist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4. My\u00f6s kaikki ministeri\u00f6t ulkoministeri\u00f6t\u00e4 lukuun ottamatta lausuivat esityksess\u00e4 olevan huomattavia ongelmia.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Moitteita sai erityisesti keinotekoinen 10 prosentin v\u00e4himm\u00e4isomistusraja, liian tiukat toimeenpanoaikataulut sek\u00e4 heikosti laadittu vaikutusarviointi,<\/strong> joka on ollut ongelmana koko lainvalmisteluprosessin ajan. Esityksen vaikutusarviot perustuvat ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n tilaamaan konsulttiyhti\u00f6n selvitykseen liian tiukalla aikataululla. Arviot j\u00e4iv\u00e4t siksi suppeiksi ja heikosti perusteltujen oletusten tasolle.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n takia katsomme, ett\u00e4 esitys on jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ongelmallinen perustuslakiin kirjatun hyv\u00e4n lainvalmistelun ja eduskunnan tietojensaantioikeuden n\u00e4k\u00f6kulmasta (PL 47 \u00a7). Lainvalmistelusta j\u00e4\u00e4 vahva vaikutelma, ett\u00e4 vaihtoehtoisia tapoja lis\u00e4t\u00e4 kilpailutusta puuttumatta syv\u00e4lle kunnalliseen itsehallintoon ei ole aidosti edes arvioitu<\/strong>, vaan esitykselle on asetettu muitakin julkilausumattomia tavoitteita, kuten v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kuntien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ajamalla pienet kunnat kriisiin.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Nojaamme eri\u00e4v\u00e4n mielipiteemme perustuslakivaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden enemmist\u00f6n n\u00e4kemyksiin sek\u00e4 perustuslakivaliokunnan vakiintuneeseen tulkintak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n<\/strong>. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa valiokunnan enemmist\u00f6n lausunnossa tekemi\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vin\u00e4.<\/strong> Sen edustama esityst\u00e4 koskeva linja suhteessa perustuslain 121\u00a7:\u00e4\u00e4n tarkoittaisi irtautumista pitk\u00e4aikaisesta tulkintak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kuultavien enemmist\u00f6n perusteltujen arviointien mukaan esityksell\u00e4 olisi merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia perustuslain 121 \u00a7:ss\u00e4 turvattuun kunnalliseen itsehallintoon sek\u00e4 useisiin muihin perustuslailla suojattuihin perusoikeuksiin<\/strong>. Siksi tuomme esiin my\u00f6s muita asiantuntijakuulemisissa esiin nostettuja perustuslaillisia ongelmia, jotka valiokunnan enemmist\u00f6 j\u00e4tti lausunnossaan vaille huomiota.<\/p>\n\n\n\n

Esitys murentaa kunnallista itsehallintoa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Perustuslain 121 \u00a7 turvaa kuntalaisille oikeuden p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuntansa hallinnosta ja taloudesta. T\u00e4h\u00e4n kunnallisen itsehallinnon ytimeen voidaan puuttua vain poikkeuksellisesti.<\/strong> Kuntia voidaan ohjata lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4, mutta s\u00e4\u00e4ntely ei saa heikent\u00e4\u00e4 kunnallisen itsehallinnon merkityst\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Perustuslakivaliokunta on johdonmukaisesti linjannut, ett\u00e4 kunnallisen itsehallinnon ydin<\/strong> liittyy kunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaan hallintonsa ja palvelujen j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4<\/strong> (mm. PeVL 17\/2021 vp, PeVL 40\/2014 vp, PeVL 20\/2013 vp ja PeVL 46\/2010 vp). T\u00e4h\u00e4n kuuluu my\u00f6s mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kunnan omistamia palvelurakenteita, kuten hankintalaissa tarkoitettuja sidosyksik\u00f6it\u00e4<\/strong>. Toisin kuin v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, sidosyksik\u00f6t eiv\u00e4t tuota vain ”tukipalveluita”, vaan niiden kautta hankitaan lakis\u00e4\u00e4teisten velvollisuuksien hoitamiseksi kunnan tarvitsemia keskeisi\u00e4 palveluja kunnallisen itsehallinnon turvaaman p\u00e4\u00e4t\u00f6svallan suojassa, jotta kuntien asukkaiden perusoikeudet tulisivat turvatuiksi.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Perustuslakivaliokunta on aiemmin linjannut my\u00f6s, ett\u00e4 sidosyksikk\u00f6s\u00e4\u00e4ntely on kunnallisen itsehallinnon kannalta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4<\/strong> (PeVL 49\/2016 vp). Silloin perustuslakivaliokunnalla ei ollut esitt\u00e4\u00e4 siihen valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6oikeudellista huomautusta. Suhteessa nyt puheena olevaan esitykseen kyse oli silloin huomattavasti v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4st\u00e4 muutoksesta<\/strong> (sidosyksikk\u00f6jen ns. ulosmyyntirajat), joka kohteli eri kokoisia kuntia samalla tavalla<\/strong>. Nyt kysymys on esityksest\u00e4, joka pakottaisi huomattavan osan kuntia tekem\u00e4\u00e4n ratkaisuja, jotka vaarantaisivat varsinkin pienten kuntien taloudet ja kyvyn tuottaa palveluja<\/strong>. Siksi puheena oleva esitys kohtelisi eri kokoisia kuntia ja siell\u00e4 asuvia ihmisi\u00e4 eri tavalla.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Nyt ehdotettu 10 prosentin omistusosuusraja on perustuslain 121 \u00a7:n vastainen,<\/strong> koska se puuttuisi suoraan kuntien p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaan ja oikeuteen p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 hallinnostaan, kaventaisi kunnallisen itsehallinnon ydint\u00e4 ja olisi varsinkin pienille kunnille eritt\u00e4in ongelmallinen<\/strong>. 10 prosentin omistusvaatimus voisi helposti johtaa siihen, ett\u00e4 kunnan asukkaat, siell\u00e4 toimivat yritykset <\/strong>ja yhdistykset sek\u00e4 muut vastaavat toimijat voisivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 kokonaan ilman tiettyj\u00e4 palveluja monilla alueilla Suomessa. Kuluttaja- ja kilpailuviraston selvityksen mukaan sidosyksikk\u00f6jen puuttuminen tai niiden tiukat toimintarajoitukset voivat my\u00f6s tuottaa tilanteen, jossa joitain palveluja ei tuota en\u00e4\u00e4 kukaan ja jos tuottaa, niin markkinoiden toimimattomuuden takia kustannukset nousisivat nykyisest\u00e4.<\/strong> My\u00f6s valtionvarainministeri\u00f6 yhtyi<\/strong> t\u00e4h\u00e4n arvioon omassa lausunnossaan.<\/p>\n\n\n\n

Valiokunnan enemmist\u00f6 piti esityst\u00e4 kuitenkin vain teknisen\u00e4 hankintamenettelyn yksityiskohtana. T\u00e4m\u00e4 arvio on ristiriidassa valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden enemmist\u00f6n n\u00e4kemysten kanssa.<\/strong> Heid\u00e4n mukaansa esityksen vaihtoehdot, kuten omistusosuuden hankkiminen, uuden sidosyksik\u00f6n tai kuntayhtym\u00e4n perustaminen tai palvelujen tuottaminen itse, ovat varsinkin pienille kunnille toteuttamiskelpoisuudeltaan ep\u00e4varmoja tai monille niist\u00e4 jopa mahdottomia.<\/strong> Valiokunnan usein toistaman aiemman kannan mukaan<\/strong> tavallisella lailla ei voida puuttua kunnan itsehallinnon keskeisiin ominaispiirteisiin tavalla, joka asiallisesti ottaen tekisi itsehallinnon merkityksett\u00f6m\u00e4ksi (<\/strong>mm. PeVL 26\/2017 vp ja PeVL 17\/2021 vp).<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4kemyksemme mukaan k\u00e4sill\u00e4 olevan hallituksen esityksen yhteydess\u00e4 esityksen perustuslainmukaisuutta ei tule arvioida vain teknisesti hankintalain viitekehyksess\u00e4<\/strong>, vaan olennaiseksi muodostuu perustuslakivaliokunnan pitk\u00e4aikainen doktriini kuntien itsehallinnosta<\/strong>. Sen sijaan t\u00e4t\u00e4 hallituksen esityst\u00e4 arvioitaessa valiokunnan aiempi k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 kuntien v\u00e4lisiin yhteistoimintavelvoitteisiin (esim. pakkokuntayhtym\u00e4t PeVL 37\/2006 vp) ei ole t\u00e4ss\u00e4 arviointitilanteessa relevantti<\/strong>, koska l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti yhteistoimintavelvoitteilla pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ja suojaamaan perusoikeuksien toteutumista<\/strong>. Sen sijaan puheena olevan esityksen arvioinnissa tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 elinkeinovapauden toteutumista, joka puutteellistenkin vaikutusarvioiden mukaan j\u00e4isi parhaimmillaankin v\u00e4h\u00e4iseksi<\/strong>. Sen sijaan valtionvarainministeri\u00f6n arvion mukaan kuntien edellytykset turvata esimerkiksi sivistykselliset perusoikeudet heikkenisiv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti taloudellisen itsen\u00e4isyyden vaarantuessa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sote-uudistukseen liittyviss\u00e4 esityksiss\u00e4 valiokunta on aiemmin linjannut<\/strong>, ett\u00e4 edellytykset rajoittaa kunnan itsehallintoa veroprosenttien lakis\u00e4\u00e4teisell\u00e4 muuttamisella tavallisessa lains\u00e4\u00e4t\u00e4misj\u00e4rjestyksess\u00e4 on perustuslain 121\u00a7:n est\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mahdollista vain silloin, jos sille on esitetty painavia perusoikeuksien turvaamiseen liittyvi\u00e4 perusteita<\/strong>. Silloin kyseess\u00e4 oli siirtym\u00e4kauden j\u00e4rjestely ja kyseess\u00e4 oli ”k\u00e4sill\u00e4 oleva eritt\u00e4in poikkeuksellinen tilanne<\/strong> ”peruspalveluiden turvaamisen kannalta (PeVL 26\/2017 vp). Viime vaalikaudella valiokunta uudisti kantansa todetessaan, ett\u00e4 merkityst\u00e4 oli my\u00f6s sill\u00e4, ett\u00e4 ehdotetulle teht\u00e4vien siirrolle on esitett\u00e4viss\u00e4 etenkin perusoikeuksien toteutumisen turvaamiseen liittyvi\u00e4 painavia perusteita<\/strong> (PeVL 17\/2021 vp, s. 15). Nyt puheena olevalla esityksell\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 peruspalveluiden turvaamisen kanssa,<\/strong> joka osaltaan korostaa esityksen ongelmallisuutta kunnallisen itsehallinnon perustuslainsuojan kannalta (PL 121\u00a7).<\/p>\n\n\n\n

Esitys rikkoo ns. rahoitusvastuun periaatetta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Esityksess\u00e4 arvioidaan koituvan kunnille kertaluonteisesti<\/strong> noin 410\u2014450 miljoonan euron kustannukset, eik\u00e4 niit\u00e4 esitet\u00e4 kompensoitaviksi<\/strong>. Suomen Kuntaliiton<\/strong> teett\u00e4m\u00e4n selvityksen mukaan<\/strong> kustannukset voisivat olla jopa 600 miljoonaa euroa<\/strong>. Hy\u00f6dyt olisivat hallituksen esityksen omien arvioidenkin mukaan minimaalisia.<\/strong> Kustannukset tulisi takaisin maksetuiksi aikaisintaan 10 vuoden kuluttua. Ja silloinkin vain, jos lis\u00e4\u00e4ntynyt kilpailutus on painanut hankintakustannuksia alemmas ja esityksen my\u00f6nteiset vaikutusarviot toteutuisivat t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 kilpailutus ei lis\u00e4\u00e4ntyisi juuri lainkaan ja kunnille j\u00e4isi maksettavaksi vain huomattavasti suurempia kustannuksia.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kustannukset jakautuisivat kunnille ep\u00e4tasaisesti. Suurille kunnille vaikutukset olisivat v\u00e4h\u00e4isi\u00e4, koska ne t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t omistusrajavaatimuksen eik\u00e4 niiden tarvitse muuttaa mit\u00e4\u00e4n. Pienille kunnille muutosten toteuttaminen voisi valtionvarainministeri\u00f6n arvion mukaan olla ylivoimaista markkina- ja osaajapuutteen takia.<\/strong> Valiokunnan saamien asiantuntijalausuntojen perusteella esitykseen kirjatut vaihtoehdot 10 prosentin omistusrajalle ovat t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 n\u00e4enn\u00e4isi\u00e4. Kaikki t\u00e4m\u00e4 johtaisi pahimmillaan ainakin pieniss\u00e4 kunnissa useiden prosenttiyksik\u00f6iden kunnallisveron korotuspaineisiin sek\u00e4 palvelujen karsintaan ja perusoikeuksien heikkenemiseen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Perustuslaista johdetun rahoitusvastuun periaatteen mukaan valtion tulee osallistua kunnille laissa m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyjen velvoitteiden tosiasiallisiin kustannuksiin. N\u00e4m\u00e4 periaatteet ovat vakiintuneet (mm. PeVL 41\/2002 vp, PeVL 36\/2014 vp, PeVL 41\/2014 vp, PeVL 26\/2017 vp ja PeVL 17\/2021 vp).<\/p>\n\n\n\n

Periaatetta on sovellettu t\u00e4h\u00e4n asti tarkasti. Perustuslakivaliokunta on tulkintak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u00e4n katsonut, ett\u00e4 ainoastaan osaan kunnista kohdistuvat korotuspaineet voivat itsess\u00e4\u00e4n olla jo niin merkitt\u00e4vi\u00e4, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6muutoksesta kumpuavat seuraukset muodostuvat kokonaisuutena arvioiden perustuslain 121 \u00a7:n sek\u00e4 perustuslain 6 \u00a7:n vastaisiksi (mm. PeVL 67\/2014 vp ja PeVL 75\/2014 vp, s. 3).<\/p>\n\n\n\n

Valiokunta on aiemmin ns. hoitajamitoitusta k\u00e4sitelless\u00e4\u00e4n<\/strong> pit\u00e4nyt s\u00e4\u00e4t\u00e4misj\u00e4rjestyskysymyksen\u00e4<\/strong> my\u00f6s kunnille kohdistuvien kustannusvaikutusten t\u00e4sm\u00e4llisyytt\u00e4 lakia s\u00e4\u00e4dett\u00e4ess\u00e4. Esityksest\u00e4 piti k\u00e4yd\u00e4 ilmi henkil\u00f6st\u00f6mitoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisen perusteet ja sen aiheuttamien kustannusten korvattavuus valtionosuusj\u00e4rjestelm\u00e4n puitteissa my\u00f6s siirtym\u00e4aikana siten, ett\u00e4 lakiehdotuksen mukaiset velvoitteet ja rahoitusperiaatteen edellytt\u00e4m\u00e4 rahoitus niiden toteuttamiseen olisivat olleet ajallisesti yhtenev\u00e4isi\u00e4 (<\/strong>PeVL 15\/2020 vp).<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s sote-uudistuksessa valtiolle s\u00e4\u00e4dettiin velvollisuus kompensoida kunnille sote-kiinteist\u00f6ist\u00e4 aiheutuvia kustannuksia, mik\u00e4li niist\u00e4 koituu 0,5 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 enemm\u00e4n kunnallisveron veronkorotuspainetta. <\/strong>Kompensaatio tuli s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 siten, ettei se j\u00e4\u00e4nyt kuntien talouden kannalta tosiasiallisesti merkityksett\u00f6m\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 oli silloin edellytys lain s\u00e4\u00e4t\u00e4miseksi tavallisessa lains\u00e4\u00e4t\u00e4misj\u00e4rjestyksess\u00e4. Hyvinvointialueita muodostettaessa perustuslakivaliokunta piti keskeisen\u00e4 perusoikeussuojana hyvinvointialueiden oikeutta anoa ja saada valtioneuvostolta lis\u00e4rahoitusta. Perustuslakivaliokunnan n\u00e4kemyksen mukaan hyvinvointialueella oli rahoituksen riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tilanteessa oikeus saada lis\u00e4rahoitusta, eik\u00e4 se riipu valtioneuvoston kannasta (PeVL 17\/2021 vp).<\/p>\n\n\n\n

Niin ik\u00e4\u00e4n perustuslakivaliokunta on aiemmin lausunut, ett\u00e4 yhdell\u00e4 konsultilla teetetty tutkimus ei ole riitt\u00e4v\u00e4 osoittamaan, ettei veronkorotustarpeen rinnalle olisi esitett\u00e4viss\u00e4 toista arviointiperustetta, joka selke\u00e4sti osoittaisi sellaista omaisuusj\u00e4rjestelyist\u00e4 aiheutuvaa kunnan taloudellisen itsehallinnon vaarantumista, jota veronkorotuspaine ei jo osoittaisi.<\/strong> Tuolloin valiokunta piti s\u00e4\u00e4t\u00e4misj\u00e4rjestyskysymyksen\u00e4, ett\u00e4 korvauksen edellytyksi\u00e4 oli t\u00e4ydennett\u00e4v\u00e4 my\u00f6s muilla kriteereill\u00e4, jotka turvaavat kunnan taloudellisen itsehallinnon (PeVL 17\/2021 vp). <\/p>\n\n\n\n

K\u00e4sityksemme mukaan nyt on k\u00e4sill\u00e4 t\u00e4ysin identtinen tilanne, jossa tavallisella lailla ollaan s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kunnille velvoitteita, esitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hallituksen esityksess\u00e4 riitt\u00e4vi\u00e4 mittareita ilmeisist\u00e4 vaikutuksista kunnan taloudelliseen itsehallintoon ja esitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niille kompensaatiomekanismia. Esityst\u00e4 ollaan toteuttamassa ep\u00e4tarkkojen laskelmien pohjalta pystym\u00e4tt\u00e4 varmistumaan niiden kuntakohtaisista todellisista vaikutuksista kuntien taloudelliseen ja tosiasialliseen itsehallintoon.<\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 olevan perusteella ja toisin kuin valiokunnan enemmist\u00f6 katsomme, ett\u00e4 esitys loukkaa syv\u00e4sti perustuslaista johdettua ns. rahoitusvastuun periaatetta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Muita perustuslaillisia ongelmia<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Esitykseen kirjatun pyynn\u00f6n mukaisesti valiokunnan enemmist\u00f6 rajasi esityksen perustuslaillisen arvion vain kunnalliseen itsehallintoon. T\u00e4m\u00e4 rajaus on ongelmallinen, koska valiokunnan kuulemat asiantuntijat toivat selke\u00e4sti esille vaikutuksia my\u00f6s yhdenvertaisuuteen (PL 6 \u00a7) ja oikeuteen saada riitt\u00e4v\u00e4t palvelut (PL 19 \u00a7 3 mom.). <\/strong>Esitetty 10 prosentin omistusraja nostaisi varsinkin pienten kuntien kustannuksia huomattavasti sek\u00e4 ajaisi ne tilanteeseen, jossa esityksess\u00e4 tarjotut vaihtoehdot j\u00e4isiv\u00e4t vain n\u00e4enn\u00e4isiksi markkina- ja osaamispuutteen takia<\/strong>. Riskit kohdistuisivat ainakin pieniss\u00e4 kunnissa asuviin, mahdollisesti my\u00f6s niit\u00e4 suurempiin kuntiin vaarantaen asukkaiden tarvitsemat palvelut.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Erityisesti pienet kunnat ovat tuoneet esiin huolta siit\u00e4, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t pystyisi j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n ICT-palveluja ilman sidosyksikk\u00f6\u00e4.<\/strong> T\u00e4m\u00e4 voi vaarantaa asukkaiden palveluiden lis\u00e4ksi my\u00f6s rekister\u00f6ityjen tietojen tietoturvan, jolloin esitys olisi ongelmallinen yksityisyyden suojan (PL 10 \u00a7) kannalta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Koska esitys ei anna selke\u00e4\u00e4 kuvaa siit\u00e4, miten sidosyksik\u00f6iden voimassa oleville sopimuksille k\u00e4visi lain voimaantulon yhteydess\u00e4, olisi esityst\u00e4 pit\u00e4nyt arvioida my\u00f6s omaisuudensuojan n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/strong> (PL 15 \u00a7). Valiokunnan kuulemisissa ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6 ei kyennyt kertomaan sopimustilanteesta vaan se l\u00e4hti oletuksesta, ett\u00e4 ongelmia ei olisi.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Perustuslakivaliokunta on aiemmin my\u00f6s linjannut, ett\u00e4 hyvinvointialueiden itsehallinnon tulee perustua demokraattisuuteen ja tosiasiallisiin edellytyksiin hoitaa lakis\u00e4\u00e4teiset teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 (PeVL 17\/2021 vp ja PeVL 26\/2017 vp). T\u00e4st\u00e4 huolimatta valiokunnan enemmist\u00f6 ei halunnut kuulla hyvinvointialueita, vaikka esityksell\u00e4 voi olla huomattavia vaikutuksia niiden selviytymiselle lakis\u00e4\u00e4teisist\u00e4 velvoitteista.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi asiantuntijalausuntojen perusteella siirtym\u00e4ajat (2027\u20142030) ovat muutosten laajuuteen n\u00e4hden edelleenkin liian tiukat, vaikka porrastuksia on tehty.<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4\u00e4ntelyn perusoikeuksiin liittyv\u00e4t jatkoselvitystarpeet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 olevan perusteella pyyd\u00e4mme talousvaliokuntaa varmistamaan mietinn\u00f6ss\u00e4\u00e4n, ettei esitys johda tilanteeseen, jossa kunnille ja hyvinvointialueille aiheutuvat kustannukset, riskit ja palvelutuotannon keskeytymiset heikent\u00e4isiv\u00e4t niiden itsehallintoa, taloutta ja kyky\u00e4 vastata lakis\u00e4\u00e4teisist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 sek\u00e4 loukkaisi kunnan asukkaiden oikeuksia saada lakis\u00e4\u00e4teisi\u00e4 palveluja.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Talousvaliokunnan tulisi varmistaa my\u00f6s kyberturvallisuuden ja perusoikeuksien toteutuminen<\/strong> niin, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4ntelyratkaisut olisivat perustuslain mukaisia ja vastaisivat tosiasiallisia olosuhteita.<\/p>\n\n\n\n

Talousvaliokunnan tulee arvioida seuraavia kysymyksi\u00e4: <\/strong><\/p>\n\n\n\n