{"id":3077,"date":"2026-04-10T10:27:50","date_gmt":"2026-04-10T10:27:50","guid":{"rendered":"https:\/\/hankintalaki.fi\/?p=3077"},"modified":"2026-04-11T10:39:21","modified_gmt":"2026-04-11T10:39:21","slug":"valtiovarainministerion-hankintalaki-lausunto-perustuslakivaliokunnalle-kokonaisuudessaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/hankintalaki.fi\/?p=3077","title":{"rendered":"Valtiovarainministeri\u00f6n hankintalaki-lausunto perustuslakivaliokunnalle kokonaisuudessaan"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Hallitusneuvos Ville Koponen, kunta- ja alueosasto
Hallitusneuvos Mervi Kuittinen, kunta- ja alueosasto

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle
<\/strong>Eduskunnan perustuslakivaliokunta on pyyt\u00e4nyt valtiovarainministeri\u00f6lt\u00e4 lausuntoa hallituksen esityksest\u00e4
2\/2026 laiksi julkisista hankinnoista ja k\u00e4ytt\u00f6oikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen
liittyviksi laeiksi. Hallituksen esityksess\u00e4 ehdotetuilla muutoksilla toteutettaisiin useita p\u00e4\u00e4ministeri Petteri
Orpon hallituksen hallitusohjelmaan sis\u00e4ltyvi\u00e4 tavoitteita ja kirjauksia hankintalains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 koskien.
Muutoksilla lis\u00e4tt\u00e4isiin tehokkuutta ja kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 julkisissa hankinnoissa.

Valtiovarainministeri\u00f6 kiitt\u00e4\u00e4 mahdollisuudesta lausua ja esitt\u00e4\u00e4 lausuntonaan seuraavaa:
Valtiovarainministeri\u00f6 pit\u00e4\u00e4 hallituksen esityksen tavoitteita hyvin\u00e4 ja t\u00e4rkein\u00e4 toteuttaa ja kannattaa
esitykseen sis\u00e4ltyvi\u00e4 lakiehdotuksia. Ministeri\u00f6 on kuitenkin huolissaan sidosyksik\u00f6iden
v\u00e4himm\u00e4isomistusosuutta koskevan, julkisista hankinnoista ja k\u00e4ytt\u00f6oikeussopimuksista annetun lain
(hankintalaki) 15 \u00a7:\u00e4\u00e4n ehdotetun muutoksen toteutustavasta ja siit\u00e4, onko kyseist\u00e4 ehdotusta koskevat
tavoitteet mahdollista saavuttaa esityksess\u00e4 ehdotetuin keinoin. T\u00e4lt\u00e4 osin ministeri\u00f6 on talousvaliokunnalle, sosiaali- ja terveysvaliokunnalle sek\u00e4 hallintovaliokunnalle antamissaan asiantuntijalausunnoissa kiinnitt\u00e4nyt huomiota omistusosuusvaatimuksesta ehdotetun poikkeuksen laajuuteen sek\u00e4 vaatimuksen voimaantuloa koskevien siirtym\u00e4aikojen pituuteen. Ehdotetulla s\u00e4\u00e4ntelyll\u00e4 on havaittavissa my\u00f6s sellaisia negatiivisia vaikutuksia, joiden osalta esityksen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 tulisi viel\u00e4 arvioida.

Vaikutukset kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaan Valtiovarainministeri\u00f6ss\u00e4 ei ole tehty tarkempia selvityksi\u00e4 siit\u00e4, miten hankintalain 15 \u00a7:\u00e4\u00e4n ehdotettu vaatimus sidosyksik\u00f6n 10 prosentin v\u00e4himm\u00e4isomistusosuudesta vaikuttaisi kuntiin tai hyvinvointialueisiin.

Ministeri\u00f6 on kuitenkin tuonut esiin sek\u00e4 esityst\u00e4 valmistelleessa ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 esitysluonnoksesta
maaliskuussa 2025 antamassaan lausunnossa muun muassa sen, ett\u00e4 hankintalain muuttamista
koskevassa hallituksen esityksess\u00e4 tulisi kuvata muutosten vaikutukset kuntien ja hyvinvointialueiden
talouteen ja toimintaan sek\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 muutosten kohdistumista erilaisiin kuntiin ja kuntaryhmiin.
Talousvaliokunnalle, sosiaali- ja terveysvaliokunnalle sek\u00e4 hallintovaliokunnalle antamissaan lausunnoissa
ministeri\u00f6 on esitt\u00e4nyt seuraavat havainnot ja n\u00e4kemykset hallituksen esityksen kuntiin ja hyvinvointialueisiin liittyvist\u00e4 vaikutuksista.

Sidosyksik\u00f6n 10 prosentin v\u00e4himm\u00e4isomistusosuutta koskevan vaatimuksen vaikutuksia kuntiin ja
hyvinvointialueisiin on arvioitu esityksen jaksossa 5.4.2. Vaikutusarvioinnin sis\u00e4lt\u00f6 perustuu pitk\u00e4lti Kilpailuja kuluttajaviraston (KKV) ja PricewaterhouseCoopersin tekemiin selvityksiin. Ehdotetulla
v\u00e4himm\u00e4isomistusosuusvaatimuksella arvioidaan olevan useita kuntien ja hyvinvointialueiden, varsinkin
pienten kuntien, toimintaa merkitt\u00e4v\u00e4stikin vaikeuttavia seurauksia. Aiemmin etenkin hyvinvointialueita ja
pienempi\u00e4 kuntia on kannustettu yhteisty\u00f6h\u00f6n muun muassa osaamisen ja neuvotteluvoiman
parantamiseksi sek\u00e4 volyymien kasvattamisesta ja investointien keskitt\u00e4misest\u00e4 saatavien hy\u00f6tyjen vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

Sidosyksikk\u00f6yhti\u00f6t ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdollistaneet t\u00e4m\u00e4n yhteisty\u00f6n. Yhteisty\u00f6ll\u00e4 ei t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4
tarkoiteta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 hankinnoissa, vaan my\u00f6s palveluintegraatioissa ja palvelujen
tuottamisessa.KKV:n arvion mukaan (s. 66) on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 sidosyksik\u00f6iden suurimmat omistajat pysyv\u00e4t omistajina ja pienimm\u00e4t joutuvat luopumaan omistuksistaan ja etsim\u00e4\u00e4n vaihtoehtoisia ratkaisuja tarvitsemalleen palvelutuotannolle. Negatiiviset vaikutukset kohdistuvat erityisesti sellaisiin pieniin sek\u00e4 sellaisilla maantieteellisill\u00e4 alueilla ja toimialoilla toimiviin hankintayksik\u00f6ihin, joiden osalta markkinat eiv\u00e4t ole kehittyneet ja palvelun tuottaminen on aikaan ja paikkaan sidottua. Pienet hankintayksik\u00f6t eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kykene kilpailuttamaan palveluita tehokkaasti, niill\u00e4 ei ole riitt\u00e4vi\u00e4 resursseja tai osaamista kilpailutusten toteuttamiseen, eik\u00e4 markkinoilta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 l\u00f6ydy vaihtoehtoja sidosyksik\u00f6iden tarjoamille palveluille.<\/p>\n\n\n\n

Kaikkien julkisten palvelujen tuottaminen ei ole yksityisille yrityksille houkuttelevaa erityisesti syrj\u00e4isill\u00e4 hajaasutusalueilla. T\u00e4ll\u00f6in sidosyksik\u00f6iden omistajat KKV:n arvion mukaan todenn\u00e4k\u00f6isesti harkitsevat oman tuotannon palauttamista, mik\u00e4 kasvattaisi niille aiheutuvia kustannuksia.
Edell\u00e4 todetun perusteella on siis mahdollista ja tietyilt\u00e4 osin jopa todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 ehdotettu
v\u00e4himm\u00e4isomistusosuutta koskeva vaatimus ei muuttaisi suurten kuntien toimintaa juuri lainkaan mutta
ajaisi pienet, kauempana kasvukeskuksista sijaitset kunnat kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n tilanteeseen, jossa ne eiv\u00e4t voi hankkia teht\u00e4viens\u00e4 toteuttamiseksi tarvitsemiaan palveluita sen enemp\u00e4\u00e4 sidosyksik\u00f6ilt\u00e4 kuin
markkinoiltakaan. Hyvinvointialueiden osalta esimerkiksi Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun
hyvinvointialueilla voisi olla vastaavanlaisia vaikeuksia hankkia tarvitsemiaan palveluita sidosyksik\u00f6ilt\u00e4 tai
markkinoilta. Toisaalta on mahdollista, ett\u00e4 sidosyksik\u00f6iden omistajat ryhtyv\u00e4t tuottamaan tarvitsemiaan
palveluita itse. Siten esitys ei valtiovarainministeri\u00f6n arvion mukaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toteuttaisi hallitusohjelman mukaisia tavoitteita parantaa julkisen sektorin tehokkuutta tai vahvistaa alueellista elinvoimaa ja yritt\u00e4misen edellytyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n


Esityksess\u00e4 arvioidaan, ett\u00e4 varsinkin pieniin hankintayksik\u00f6ihin kohdistuvat kustannukset tasaantuvat
pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 markkinatarjonnan kehittyess\u00e4 ja hankintayksik\u00f6iden hankintaosaamisen kehittyess\u00e4, ja
esityksen negatiivisia vaikutuksia voidaan pienent\u00e4\u00e4 my\u00f6s yhteishankintayksik\u00f6iden ja dynaamisten
hankintaj\u00e4rjestelmien k\u00e4ytt\u00e4misell\u00e4, hankintaohjeistusta ja malleja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4ll\u00e4
siirtym\u00e4ajalla (s. 70\u201371). Valtiovarainministeri\u00f6 kuitenkin arvioi, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 seikat voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 esityksen pieniin kuntiin kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia vain hyvin rajatussa m\u00e4\u00e4rin: Sidosyksik\u00f6iden
v\u00e4himm\u00e4isomistusosuutta koskeva vaatimus tulisi voimaan vuonna 2027 tai viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 2030, mutta tietyn alan markkinatoimijoiden tulo esimerkiksi harvaanasutuille alueille voi kest\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n tai sellaisia ei tule tietyille alueille koskaan. Jos kyse on sentyyppisist\u00e4 palveluista, joita kunnat eiv\u00e4t pysty
omana tuotantonakaan tuottamaan, on ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, mill\u00e4 tavoin kunnat jatkossa pystyisiv\u00e4t j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n ja
tarjoamaan n\u00e4it\u00e4 palveluja asukkailleen. Hankintaosaamisen tai -ohjeistuksen lis\u00e4\u00e4minen ei t\u00e4llaisissa
tilanteissa auta. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n yhteishankinnoista ei ole sidosyksik\u00f6iden korvaajaksi, sill\u00e4 yhteishankintayksikk\u00f6 tuottaa hankintayksik\u00f6ille ainoastaan kilpailutuksia, kun taas sidosyksik\u00f6t vastaavat kilpailutusten ohella muun muassa hankittavien palveluiden suunnittelusta, k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta, yll\u00e4pidosta ja jatkuvuudesta, palveluihin liittyv\u00e4st\u00e4 osaamisesta ja yhteensovittamisesta muiden palveluiden kanssa sek\u00e4 eri hankintojen ja sopimusten koordinoinnista koko niiden elinkaaren ajan.
V\u00e4himm\u00e4isomistusosuusvaatimuksesta johtuvien sidosyksikk\u00f6jen purkautumisten vaikutusten arvioidaan
olevan laajoja erityisesti ICT:n ja tiedonhallinnan toimialalla, jossa sidosyksik\u00f6iden rooli palveluketjussa on hyvin merkitt\u00e4v\u00e4 ja moninainen (s. 67). Osassa ICT-palveluita esityksest\u00e4 aiheutuvat muutoskustannukset olisivat eritt\u00e4in suuret, eik\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien sovellusten vaihtaminen toiseen olisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vaihtoehto j\u00e4rkevien siirtym\u00e4aikojen kuluessa (s. 68). N\u00e4ilt\u00e4kin osin suurimmat vaikutukset kohdistuisivat nimenomaan pienempiin kuntiin, joilla voidaan arvioida my\u00f6s olevan kaikkein heikoimmat kyvyt vastata niihin.<\/p>\n\n\n\n


Erityisen\u00e4 riskin\u00e4 esityksess\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kyberturvallisuuden vaarantuminen, johon liittyv\u00e4ss\u00e4
varautumisessa sidosyksik\u00f6t ovat keskeisess\u00e4 roolissa (s. 74). Esitys voi n\u00e4ilt\u00e4 osin aiheuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4
taloudellisia ja toiminnallisia haittoja julkiselle sektorille, koska nykyisten ratkaisujen ja palvelurakenteiden
lopettaminen tai muuttaminen voi altistaa kuntien ja hyvinvointialueiden toiminnan tietomurroille ja
kyberhy\u00f6kk\u00e4yksille ja tehd\u00e4 sen haavoittuvaksi ulkomaisten tiedustelutahojen tai rikollisten hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n


Varsinkaan harvaan asutuilla alueilla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole taloudellisia resursseja, osaamista, riitt\u00e4v\u00e4\u00e4
neuvotteluvoimaa tai markkinaehtoisia toimijoita kyberturvallisuusvaatimusten t\u00e4ytt\u00e4miseksi tarvittavien
muutosten tekemiseen (s. 75). Silt\u00e4 osin kuin markkinaehtoisia ratkaisuja on saatavilla, niiden arvioidaan
olevan hinnaltaan jopa moninkertaisia sidosyksik\u00f6ilt\u00e4 hankittaviin palveluihin verrattuna (s. 76). On my\u00f6s
jossain m\u00e4\u00e4rin ep\u00e4varmaa, milt\u00e4 osin markkinaehtoisilta toimijoilta hankittavien palveluiden saatavuuteen
voidaan luottaa h\u00e4iri\u00f6tilanteissa ja poikkeusolojen vallitessa.<\/p>\n\n\n\n


Lis\u00e4ksi viime kuukausina on noussut voimakkaasti keskusteluun teknologisen suvereniteetin kysymys.
Suomen julkinen hallinto on toiminnassaan eritt\u00e4in riippuvainen ulkomaisista teknologioista, ja ep\u00e4varmassa maailmanpoliittisessa tilanteessa on alettu kansallisesti selvitt\u00e4\u00e4, miten t\u00e4t\u00e4 riippuvaisuutta voitaisiin v\u00e4hent\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4ntyyppinen kansallisesti strateginen kokonaisuus on niin ik\u00e4\u00e4n sellainen, johon tarvitaan vahvoja toimintayksik\u00f6it\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n asioita ja tarjoamaan joustavasti ratkaisuja julkisen hallinnon organisaatioille. Riitt\u00e4v\u00e4n kokoiset, kuntien v\u00e4liset ICT-alan sidosyksik\u00f6t mahdollistavat kyvykkyyden ja resurssien muodostamisen edist\u00e4m\u00e4\u00e4n tarkoituksenmukaisen teknologisen suvereniteetin tason saavuttamista kuntien tukena. Ehdotetun s\u00e4\u00e4ntelyn my\u00f6t\u00e4 riskin\u00e4 on t\u00e4llaisen keskitetyn voimavaran menett\u00e4minen.

Valtiovarainministeri\u00f6 pit\u00e4\u00e4 edell\u00e4 kuvattuja esityksen vaikutuksia eritt\u00e4in huolestuttavina. Esityksen
perusteluissa ratkaisuiksi tarjottavat keinot, kuten yhteishankintojen hy\u00f6dynt\u00e4minen, eiv\u00e4t edell\u00e4 kuvatulla tavalla todenn\u00e4k\u00f6isesti riitt\u00e4isi poistamaan esityksen negatiivisia seurauksia varsinkaan pienten ja syrj\u00e4isemmill\u00e4 alueilla sijaitsevien kuntien osalta. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat velvoitettuja hoitamaan teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kaikissa olosuhteisessa, my\u00f6s poikkeusoloissa ja h\u00e4iri\u00f6tilanteissa, ja t\u00e4t\u00e4 on pystytty turvaamaan muun muassa pysyvien rakenteiden, kuten sidosyksikk\u00f6jen, avulla. Edell\u00e4 kuvatuilla riskialoilla on t\u00e4rke\u00e4 pysy\u00e4 turvaamaan palveluiden jatkuvuus ja saatavuus, mik\u00e4 ei ole pelkill\u00e4 hankintasopimuksilla mahdollista. Ministeri\u00f6n arvion mukaan hyvinvointialueet sek\u00e4 pienet ja keskisuuret kunnat joutuisivat ehdotetun v\u00e4himm\u00e4isomistusosuusvaatimuksen my\u00f6t\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n ICT-palvelujaan uudelleen, mik\u00e4 aiheuttanee h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 lakis\u00e4\u00e4teisten palvelujen j\u00e4rjest\u00e4miselle; paikoin joudutaan rakentamaan uudet palveluorganisaatiot, rekrytoimaan osaajia, aloittamaan uusia kilpailutuksia ja tekem\u00e4\u00e4n uudet omistusj\u00e4rjestelyt nykyisten sidosyksikk\u00f6jen kanssa. T\u00e4st\u00e4 aiheutuu kunnille ja hyvinvointialueille v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin kustannuksia ja hallinnollista taakkaa, pahimmillaan t\u00e4m\u00e4 saattaa olla joillekin niist\u00e4 ylivoimainen tai ainakin eritt\u00e4in hankala teht\u00e4v\u00e4 niiden toiminnan ja talouden nykytilanteessa.

KKV:n selvityksen mukaan alle 10 prosentin pienomistusten osuus on suurin henkil\u00f6st\u00f6vuokrauksen, ICTja tietohallinnon sek\u00e4 talous- ja yleishallinon toimialoilla. ICT- ja tietohallintotoimialalla on yhteens\u00e4
25 yrityst\u00e4, joista 20:ll\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi omistaja, jonka omistusosuus on alle 10 prosenttia.<\/p>\n\n\n\n

Sidosyksik\u00f6iden omistusta koskeva vaatimus vaikuttaisi siten ICT- ja tietohallinnon toimialalla 20 yhti\u00f6\u00f6n.
Hyvinvointialueita koskien n\u00e4ist\u00e4 merkitt\u00e4vimm\u00e4t ovat Istekki Oy ja 2M-IT Oy.
PricewaterhouseCoopersin selvityksen mukaan yksi tapa arvioida muutoskustannuksia on arvioida niit\u00e4
sidosyksik\u00f6n liikevaihdon kautta esimerkiksi seuraavilla keskiarvoisilla kertoimilla: kilpailutuskustannus
10 prosenttia palvelun arvosta tai vuoden liikevaihdosta, k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottokustannus 15 prosenttia palvelun
arvosta, ja palvelun lopettamiskustannus viisi prosenttia palvelun arvosta. T\u00e4ll\u00e4 laskentatavalla
kertaluontoiset muutoskustannukset olisivat 30 prosenttia sidosyksik\u00f6n liikevaihdosta. Kaikkien ICTpalveluita toimittavien sidosyksik\u00f6iden yhteenlaskettu liikevaihto on 970 miljoonaa euroa (vuosi 2023, l\u00e4hde: Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitto). Mik\u00e4li kaikki n\u00e4iden sidosyksik\u00f6iden palvelut siirrett\u00e4isiin markkinaehtoisille yrityksille, kertaluonteiset muutoskustannukset yll\u00e4 kuvatulla laskentatavalla olisivat 291 miljoonaa euroa.<\/p>\n\n\n\n

Laskelma on teoreettinen, kun vain osan alueista olisi luovuttava sidosyksikk\u00f6yhti\u00f6ns\u00e4 palveluista ja
liikevaihto yhti\u00f6n ja alueen v\u00e4lill\u00e4 vaihtelee paljon alueittain. Laskennassa on ep\u00e4varmuuksia my\u00f6s siksi,
ett\u00e4 alue voi ottaa palvelut omaan hoitoonsa, jolloin kilpailutusten sijasta kustannuksia aiheuttaa oman
palvelutuotannon rakentaminen.<\/p>\n\n\n\n

Esityksest\u00e4 arvioidaan aiheutuvan hyvinvointialueille kustannusvaikutuksia, joita ei ole tarkoitus ottaa
erikseen huomioon alueiden rahoituksessa. Koska esityksess\u00e4 ei ehdoteta muutoksia hyvinvointialueiden
lakis\u00e4\u00e4teisiin teht\u00e4viin, kyseess\u00e4 ei ole hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617\/2021) 9 \u00a7:n
mukainen teht\u00e4v\u00e4muutos, joka otettaisiin etuk\u00e4teen huomioon alueiden yleiskatteellisessa rahoituksessa
voimaantulovuodesta lukien. Luonteeltaan v\u00e4lilliset kustannukset tulevat kuitenkin otetuiksi huomioon
yleiskatteellisen rahoituksen j\u00e4lkik\u00e4teistarkistuksessa, jos ne ovat osaltaan kasvattaneet hyvinvointialueiden koko maan tason kustannuksia. J\u00e4lkik\u00e4teistarkistus tehd\u00e4\u00e4n kahden vuoden viiveell\u00e4. Vuodesta 2026 lukien j\u00e4lkik\u00e4teistarkistusta ei tehd\u00e4 t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti toteutuneiden kustannusten mukaan, vaan siihen sis\u00e4ltyy alueille omavastuuosuus.<\/p>\n\n\n\n


Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n valtiovarainministeri\u00f6 kiinnitt\u00e4\u00e4 esityksen vaikutusten osalta huomiota siihen, ett\u00e4 kuntien ja
hyvinvointialueiden sidosyksik\u00f6t kilpailuttavat ja hankkivat markkinoilta kuntien ja hyvinvointialueiden
tarvitsemia palveluita niiden puolesta, ja ehdotettu 10 prosentin v\u00e4himm\u00e4isomistusosuusvaatimus voi
ainoastaan siirt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 hankinnat kuntien ja hyvinvointialueiden itse tekemiksi. T\u00e4ll\u00f6in hallituksen esitys ei kasvattaisi markkinoilta hankittavien palveluiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, vaan etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 vain lis\u00e4isi julkiseen hallintoon kohdistuvaa hallinnollista taakkaa ja siit\u00e4 aiheutuvia kustannuksia, jotka j\u00e4isiv\u00e4t viime k\u00e4dess\u00e4
veronmaksajien maksettaviksi. Kun pienempiin kilpailutuksiin saadaan keskim\u00e4\u00e4rin v\u00e4hemm\u00e4n tarjouksia
kuin volyymilt\u00e4\u00e4n suurempiin kilpailutuksiin, ei voida pit\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kilpailutusten
hajautuminen pienempiin kokonaisuuksiin lis\u00e4isi merkitt\u00e4v\u00e4sti tarjousten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
<\/p>\n\n\n\n

Kaiken edell\u00e4 todetun valossa valtiovarainministeri\u00f6 on siis huolissaan siit\u00e4, saavutetaanko esityksell\u00e4
todella sille hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet, vai voiko esitys pahimmillaan johtaa merkitt\u00e4viin ja
pitk\u00e4kestoisiin ongelmiin varsinkin pieniss\u00e4 kunnissa. Sen vuoksi ministeri\u00f6 on talousvaliokunnalle
antamassaan lausunnossa pyyt\u00e4nyt valiokuntaa viel\u00e4 varmistamaan, ett\u00e4 ehdotettu s\u00e4\u00e4ntely ei johda
kuntien ja hyvinvointialueiden lakis\u00e4\u00e4teisten palveluiden ja teht\u00e4vien keskeytymiseen tai puutteelliseen
toteutumiseen. T\u00e4llaiset ongelmat voivat heijastua kuntien ja hyvinvointialueiden asukkaisiin ja laajemmin
yhteiskunnan toimintaan esimerkiksi huoltovarmuuden ja kriisitilanteisiin varautumisen puutteina, tietoturvan ja kyberturvallisuuden vaarantumisena sek\u00e4 kuntien tai hyvinvointialueiden taloudellisina vaikeuksina. Viime k\u00e4dess\u00e4 t\u00e4llaiset puutteet ja niiden korjaaminen sek\u00e4 siit\u00e4 syntyv\u00e4t kustannukset olisivat useasti valtion vastuulla.
<\/p>\n\n\n\n

Poikkeukset sidosyksik\u00f6iden v\u00e4himm\u00e4isomistusosuutta koskevasta vaatimuksesta
Kuten valtiovarainministeri\u00f6 totesi esitysluonnoksesta lausuntokierroksella antamassaan lausunnossa,
sidosyksik\u00f6iden 10 prosentin v\u00e4himm\u00e4isomistusosuutta koskevasta vaatimuksesta olisi perusteltua s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 sellaiset poikkeukset, joilla voidaan taata hallitusohjelmassa edellytetty yleisen edun huomioon ottaminen, turvata valtion erityisteht\u00e4v\u00e4yhti\u00f6iden, kuntien ja hyvinvointialueiden toiminnan h\u00e4iri\u00f6t\u00f6n jatkuminen sek\u00e4 est\u00e4\u00e4 niille aiheutuvat merkitt\u00e4v\u00e4t lis\u00e4kustannukset.

Valtiovarainministeri\u00f6 pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 esityksen perusteluissa on erikseen mainittu, ettei
omistusosuusvaatimus koskisi kuntalain mukaisia kuntayhtymi\u00e4 (s. 96 ja 119). Ministeri\u00f6 olettaa t\u00e4m\u00e4n
poikkeuksen koskevan my\u00f6s hyvinvointialuelain mukaisia hyvinvointiyhtymi\u00e4, vaikkei niit\u00e4 ole kyseisiss\u00e4
kohdissa mainittukaan.
<\/p>\n\n\n\n

Hankintalain 15 \u00a7:n 8 momenttiin ehdotetun poikkeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukaan 10 prosentin
v\u00e4himm\u00e4isomistusosuutta koskevaa vaatimusta ei sovellettaisi sellaisiin sidosyksik\u00f6ihin, jotka on perustettu yleisen edun vuoksi tuottamaan yksinomaan rajattua ja lakis\u00e4\u00e4teist\u00e4 palvelua tai t\u00e4m\u00e4n tuottamiseen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti liittyvi\u00e4 tietoj\u00e4rjestelmi\u00e4. Lis\u00e4vaatimuksena on, ett\u00e4 t\u00e4llaisen sidosyksik\u00f6n liikevaihto ei ylit\u00e4 miljoonaa euroa vuodessa, ja t\u00e4llaisen sidosyksik\u00f6n kanssa tehty palvelusopimus on voimassa enint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4 vuotta.
<\/p>\n\n\n\n

Valtiovarainministeri\u00f6 esitti lausuntokierroksella antamassaan lausunnossa, ett\u00e4 v\u00e4himm\u00e4isomistusosuutta koskevasta vaatimuksesta tulisi s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 sek\u00e4 \u201dyleiseen etuun\u201d ett\u00e4 v\u00e4himm\u00e4isliikevaihtorajaan perustuvat poikkeukset. Ehdotettu 8 momentin poikkeus sis\u00e4lt\u00e4isi n\u00e4m\u00e4 molemmat perusteet. Ehdotettu miljoonan euron liikevaihtoraja rajaisi poikkeuksen k\u00e4ytt\u00f6alan kuitenkin huomattavan kapeaksi. Valtiovarainministeri\u00f6 esitti lausunnossaan liikevaihtorajan suuruudeksi 20 miljoonaa euroa, sill\u00e4 KKV:n arvion mukaan valtaosa sidosyksik\u00f6iden liikevaihdosta syntyy parissa kymmeness\u00e4 suurimmassa sidosyksikk\u00f6yrityksess\u00e4 ja alle 20 miljoonan euron liikevaihdon omaavien sidosyksik\u00f6iden oma tuotanto on kaikkien sidosyksik\u00f6iden omasta tuotannosta vain 12 prosenttia. Siten 20 miljoonan euron liikevaihtoraja ei KKV:n arvion mukaan est\u00e4isi 10 prosentin v\u00e4himm\u00e4isomistusosuusvaatimusta saatavia hy\u00f6tyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n


N\u00e4in ollen valtiovarainministeri\u00f6 on esitt\u00e4nyt talousvaliokunnalle antamassaan lausunnossa valiokunnan
harkittavaksi, tulisiko 15 \u00a7:n 8 momentin mukaisen liikevaihtorajan suuruutta arvioida viel\u00e4 joiltakin osin
uudelleen. Vaihtoehtona voisi olla paitsi liikevaihtorajan korottaminen, my\u00f6s poikkeusperusteen
kiinnitt\u00e4minen sidosyksik\u00f6n liikevaihdon sijaan sen omistajien liikevaihtoon taikka esimerkiksi sidosyksik\u00f6n omistajina toimivien kuntien tai hyvinvointialueiden asukaslukuun tai maantieteelliseen sijaintiin. Viimeksi mainittujen kriteerien on esityksen perusteluissa arvioitu johtavan ongelmallisiin rajank\u00e4yntitilanteisiin ja kuntien v\u00e4liseen ep\u00e4tasa-arvoon sek\u00e4 markkinaolosuhteiden vaihtelusta johtuviin kilpailun v\u00e4\u00e4ristymiin (s. 83 ja 122). T\u00e4lt\u00e4 osin on kuitenkin huomattava, ett\u00e4 ehdotettu omistusosuusvaatimus ja 8 momentin poikkeus siit\u00e4 johtavat eri kunnissa ja eri alueilla joka tapauksessa hyvin erilaisiin lopputuloksiin esimerkiksi hankintayksik\u00f6iden k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevista resursseista ja tarjolla olevista markkinaehtoisista palveluista riippuen, kuten edell\u00e4 on todettu. Ottaen lis\u00e4ksi huomioon edell\u00e4 kuvatut, esityksest\u00e4 mahdollisesti seuraavat vakavat seuraukset kuntien ja hyvinvointialueiden ICT:n ja tiedonhallinnan alalle, ministeri\u00f6 pit\u00e4\u00e4 perusteltuna my\u00f6s sen arvioimista, tulisiko 15 \u00a7:n poikkeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 huomioida erityisesti my\u00f6s ICT-toimintojen h\u00e4iri\u00f6t\u00f6n jatkuvuus, kyberturvallisuusvaatimusten t\u00e4ytt\u00e4minen ja teknologisen suvereniteetin rakentaminen erilaisissa muutostilanteissa.<\/p>\n\n\n\n


Siirtym\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sidosyksik\u00f6iden v\u00e4himm\u00e4isomistusosuutta koskeva vaatimus tulisi esityksen mukaan sovellettavaksi
porrastetusti. Vaatimus tulisi sovellettavaksi 1.7.2027, mink\u00e4 j\u00e4lkeen hankintayksik\u00f6iden ja sidosyksik\u00f6iden v\u00e4liset sopimukset tulisi irtisanoa p\u00e4\u00e4ttym\u00e4\u00e4n lain vaiheittaista voimaantuloa koskevien s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten mukaisesti. Hankintayksik\u00f6t voisivat tehd\u00e4 uusia, enint\u00e4\u00e4n vuoden voimassa olevia sopimuksia sidosyksik\u00f6iden kanssa 30.9.2026 asti. Omistusosuusvaatimus koskisi vasta 1.7.2029 alkaen sellaisia sidosyksik\u00f6it\u00e4, joiden p\u00e4\u00e4asiallisena tarkoituksena on tuottaa lakis\u00e4\u00e4teisi\u00e4, v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti henke\u00e4 ja terveytt\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4vi\u00e4 terveydenhuollon palveluja tai terveydenhuollon keskitetyn erikoisosaamisen palveluja taikka n\u00e4iden palvelujen tuottamiseen tarkoitettuja tietoj\u00e4rjestelmi\u00e4. Jos sidosyksik\u00f6n kanssa solmitun sopimuksen irtisanomisesta olisi poikkeuksellisesti kohtuuttomia seurauksia tai sopimuksen irtisanomiseen liittyisi merkitt\u00e4vi\u00e4 taloudellisia riskej\u00e4, sopimus voitaisiin kuitenkin yleiseen etuun liittyvist\u00e4 pakottavista syist\u00e4 irtisanoa p\u00e4\u00e4ttym\u00e4\u00e4n viimeist\u00e4\u00e4n 30.6.2030.
Valtiovarainministeri\u00f6 pit\u00e4\u00e4 tarpeellisina esitykseen sis\u00e4ltyvi\u00e4 siirtym\u00e4aikoja, jotka mahdollistaisivat tiettyjen nykyisten sopimusj\u00e4rjestelyjen jatkamisen kes\u00e4\u00e4n 2029 tai 2030 saakka. Ehdotettu siirtym\u00e4aikas\u00e4\u00e4ntely olisi kuitenkin suhteellisen monimutkaista johtuen useista toisistaan poikkeavista ja erilaisin edellytyksin sovellettavissa olevista p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4. Siirtym\u00e4aikojen riitt\u00e4vyytt\u00e4 arvioitaessa on otettava huomioon ehdotetusta omistusosuusvaatimuksesta lukuisille hankintayksik\u00f6ille aiheutuvat merkitt\u00e4v\u00e4t lis\u00e4ty\u00f6t ja – kustannukset, joita aiheutuu muun muassa sidosyksik\u00f6iden tuottamien palveluiden ja niiden tuottamistapojen analysoinnista, tarvittavista omistusj\u00e4rjestelyist\u00e4, henkil\u00f6st\u00f6muutoksista, uusien sopimusten neuvottelemisesta ja solmimisesta sek\u00e4 korvaavien hankintojen tekemisest\u00e4. Lis\u00e4haasteita t\u00e4h\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n tulee esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon liittyvist\u00e4 muutoksenhakuprosesseista, mahdollisista ongelmista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 nykyisten j\u00e4rjestelmien korvaajiksi kelpaavia palveluita etenkin harvaan asutuilla alueilla sek\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 lukuisat hankintayksik\u00f6t kilpailuttaisivat samoja palveluita ja tuotteita samaan aikaan.
<\/p>\n\n\n\n

Yleisell\u00e4 tasolla voitaneen arvioida, ett\u00e4 mit\u00e4 lyhyempi siirtym\u00e4aika on, sit\u00e4 suuremmat kertaluonteiset
kustannukset v\u00e4himm\u00e4isomistusosuutta koskevasta vaatimuksesta seuraisi ja sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin
kunnat ja hyvinvointialueet ottaisivat palveluiden tuottamisen omaksi toiminnakseen. Vastaavasti pitk\u00e4
siirtym\u00e4aika antaisi hankintayksik\u00f6ille ja markkinoille riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen sek\u00e4
parantaisi kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuuksia korvata aiemmin sidosyksik\u00f6ilt\u00e4 hankkimansa
palvelut kustannustehokkaalla markkinaehtoisella tuotannolla. Siksi valtiovarainministeri\u00f6 on
talousvaliokunnalle antamassaan lausunnossa pit\u00e4nyt perusteltuna, ett\u00e4 valiokunta arvioisi viel\u00e4
ehdotettujen siirtym\u00e4aikojen pituuden riitt\u00e4vyytt\u00e4, varsinkin jos ehdotettu 10 prosentin
omistusosuusvaatimus hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n esitetyin, sangen rajatuin poikkeuksin.

Kunnallinen ja alueellinen itsehallinto
<\/strong>Viitaten edell\u00e4 esitettyihin arvioihin hallituksen esityksen vaikutuksista ja riskeist\u00e4 kuntien ja
hyvinvointialueiden toimintaan valtiovarainministeri\u00f6 toteaa, ett\u00e4 hallituksen esitykseen sis\u00e4ltyv\u00e4
sidosyksikk\u00f6s\u00e4\u00e4ntely on merkityksellinen kuntien itsehallinnon kannalta, ja se voi olla sit\u00e4 my\u00f6s
hyvinvointialueiden itsehallinnon kannalta. Ehdotuksen ei voida katsoa olevan ongelmaton kunnallisen itsehallinnon kuntakohtaisen toteutumisen kannalta. Kunnallisen ja alueellisen itsehallinnon n\u00e4k\u00f6kulmasta
esityksell\u00e4 on vaikutusta kuntien ja hyvinvointialueiden tosiasiallisisiin edellytyksiin suoriutua velvoitteistaan sek\u00e4 kuntien ja hyvinvointialueiden j\u00e4rjest\u00e4misvastuuseen ja palveluiden tuottamisen tapoihin.
<\/p>\n\n\n\n

Perustuslakivaliokunta on aiemmin arvioinut esityksen s\u00e4\u00e4t\u00e4misj\u00e4rjestyst\u00e4 koskevassa kohdassa 12.4.4
viitatussa lausunnossaan PeVL 49\/2016 vp, ett\u00e4 hankintalain sidosyksikk\u00f6j\u00e4 koskeva s\u00e4\u00e4ntely on
merkityksellist\u00e4 kunnallisen itsehallinnon kannalta. Valiokunnan mukaan kyseinen s\u00e4\u00e4ntely ei merkinnyt
kuitenkaan niin olennaista puuttumista itsehallinnon ominaispiirteisiin, ett\u00e4 se olisi ollut ristiriidassa
perustuslain kanssa. Perustuslakivaliokunnan mielest\u00e4 talousvaliokunnan oli kuitenkin syyt\u00e4 tarkastella,
voidaanko erityisesti kunnallisen itsehallinnon suojan kannalta merkityksellist\u00e4 sidosyksikk\u00f6s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kaikilta osin perusteltuna.
<\/p>\n\n\n\n

Valtiovarainministeri\u00f6 toteaa, ett\u00e4 hankinnat kunnan sidosyksik\u00f6lt\u00e4, joita nyt kyseess\u00e4 olevassa esityksess\u00e4 rajoitettaisiin, ovat kuntien kannalta merkityksellisempi\u00e4 kuin esimerkiksi edell\u00e4 mainitussa
perustuslakivaliokunnan lausunnossa k\u00e4sill\u00e4 olleet sidosyksik\u00f6n ulosmyyntirajoitukset. Ministeri\u00f6 toteaa,
ett\u00e4 hallinnon yksityiskohtaisen j\u00e4rjest\u00e4misen on katsottu kuuluvan kunnan itsehallinnon piiriin kuuluvaksi
asiaksi. Esityksen voidaan katsoa vaikuttavan itsehallinnon kannalta merkityksellisell\u00e4 tavalla siihen, miten
kunta j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 hallintonsa, sill\u00e4 esityksell\u00e4 rajoitetaan kunnan jo omistamien ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallassaan olevien
osakeyhti\u00f6iden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 palvelujen j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hde:<\/h3>\n\n\n\n