{"id":3170,"date":"2026-04-15T13:40:23","date_gmt":"2026-04-15T13:40:23","guid":{"rendered":"https:\/\/hankintalaki.fi\/?p=3170"},"modified":"2026-04-15T13:40:25","modified_gmt":"2026-04-15T13:40:25","slug":"hallintovaliokunta-eriava-mielipide-1-suoraa-puuttumista-perustuslain-121-%c2%a7ssa-turvattuun-kunnalliseen-itsehallintoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/hankintalaki.fi\/?p=3170","title":{"rendered":"Hallintovaliokunta – Eri\u00e4v\u00e4 mielipide 1: Suoraa puuttumista perustuslain 121 \u00a7:ss\u00e4 turvattuun kunnalliseen itsehallintoon"},"content":{"rendered":"\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Omassa eri\u00e4v\u00e4ss\u00e4 mielipiteess\u00e4\u00e4n hallintovaliokunnan lausuntoon 15.4.2026 Eveliina\u00a0Hein\u00e4luoma\u00a0(sd), Saku\u00a0Nikkanen\u00a0(sd), Paula\u00a0Werning\u00a0(sd), Timo\u00a0Suhonen\u00a0(sd). Alviina\u00a0Alamets\u00e4\u00a0(vihr) ja Anna\u00a0Kontula\u00a0(vas) esitt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 lakiehdotus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n. Ohessa eri\u00e4v\u00e4 mielipide, kokonaan.<\/strong><\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

Perustelut<\/strong>
Yleist\u00e4<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hankintalakiin ja erityisalojen hankintalakiin ehdotettavilla muutoksilla tavoitellaan tehokkuutta ja kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 julkisissa hankinnoissa. Tavoitteena on hallituksen esityksen mukaan my\u00f6s vahvistaa alueellista elinvoimaa ja yritt\u00e4misen toimintaedellytyksi\u00e4. Esityksell\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumisedellytyksi\u00e4 ja mahdollisuuksia osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin. Tavoitteet ovat sin\u00e4ns\u00e4 kannatettavia, mutta hallituksen esitt\u00e4m\u00e4t lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6muutokset eiv\u00e4t edist\u00e4 n\u00e4iden tavoitteiden toteutumista vaan pikemminkin aiheuttavat p\u00e4invastaisia vaikutuksia. Samalla esitetyt muutokset kaventavat merkitt\u00e4v\u00e4sti kuntien itsehallintoa ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kuntien sek\u00e4 hyvinvointialueiden kustannuksia sek\u00e4 hallinnollista taakkaa. Suuri osa lausunnonantajista katsoo, ett\u00e4 esitys on haitallinen eik\u00e4 sit\u00e4 tulisi t\u00e4llaisenaan hyv\u00e4ksy\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Merkitt\u00e4vin muutos nykytilaan on hankintalain 15 \u00a7:\u00e4\u00e4n muuttaminen siten, ett\u00e4 sidosyksik\u00f6iden k\u00e4yt\u00f6lle s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n 10 % v\u00e4himm\u00e4isomistusta koskeva vaatimus. Jatkossa omistaja voisi tehd\u00e4 hankintoja sidosyksik\u00f6ilt\u00e4\u00e4n vain, mik\u00e4li sen omistus yhti\u00f6st\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 10 % osuuden. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 toisin kuin viel\u00e4 esitysluonnoksessa, lopullisessa hallituksen esityksess\u00e4 omistusvaatimuksen ulkopuolelle on rajattu kirjastojen tietoj\u00e4rjestelm\u00e4palvelut sek\u00e4 vesihuoltolaitokset. J\u00e4tehuollon osalta tilanne j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi, Sill\u00e4 j\u00e4tehuoltoa koskeva poikkeus on tarkoitus s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 vasta osana valmistelussa olevaa j\u00e4telain uudistusta. Terveyspalvelujen osalta muutoksen toteuttamiselle esitet\u00e4\u00e4n muita sektoreita pidempi\u00e4 siirtym\u00e4aikoja, mik\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 poikkeus, joskin kokonaisuus aiheuttaa silti hyvinvointialueille merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lis\u00e4ty\u00f6t\u00e4 ja kustannuksia. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 2 700 in house-yhti\u00f6t\u00e4 tarjoavat kuntalaisille esimerkiksi ruokapalveluita, it-palveluita, teknisi\u00e4 ratkaisuja, kiinteist\u00f6huoltoa tai muita tukitoimintoja. In house-yhti\u00f6t ovat itsess\u00e4\u00e4n lis\u00e4nneet suomalaisten markkinoiden kilpailutusta merkitt\u00e4v\u00e4sti. In house-yhti\u00f6t kilpailuttavat ja ostavat yli puolet liikevaihdostaan suoraan markkinoilta. Sidosyksik\u00f6iden tuottamat palvelut ovat usein sellaisia, joita ei vastaavina t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tuoteta markkinaehtoisesti. In house-yhti\u00f6t suuntaavat Hilman kautta kilpailutuksia suoraan alueellisille ja paikallisille yrityksille. <\/p>\n\n\n\n

On ongelmallista, ett\u00e4 toimivia hankintaketjuja joudutaan pakotetusti purkamaan. T\u00e4m\u00e4 heijastuu paitsi kuntien ja hyvinvointialueiden asukkaiden saamiin palveluihin, mutta vaikeuttaa my\u00f6s veroeurojen mahdollisimman tehokasta k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Lis\u00e4ksi ongelmaa syvent\u00e4\u00e4 Suomen sidosyksikk\u00f6yhti\u00f6ille asettamat tiukat ulosmyyntirajat, jotka rajaavat niiden mahdollisuutta osallistua kilpailutuksiin ja n\u00e4in tarjota palveluja omistusrajan ulkopuolelle j\u00e4\u00e4ville kunnille ja hyvinvointialueille siin\u00e4kin tapauksessa, ett\u00e4 muuta markkinaa tai yht\u00e4 edullista palvelua ei ole tarjolla. <\/p>\n\n\n\n

Esitetty sidosyksikk\u00f6s\u00e4\u00e4ntelyn muutos liittyy muutama vuosi sitten ilmenneisiin tapauksiin, joissa sidosyksikk\u00f6jen toiminta ei kaikilta osin t\u00e4ytt\u00e4nyt hankintalaissa asetettuja vaatimuksia. Tunnetuin tapaus oli ns. Sarastia-ratkaisu, jossa markkinaoikeus antoi Kilpailu- ja kuluttajaviraston hankintavalvonnan kautta vireille tulleessa asiassa ratkaisun, jonka mukaan Sarastia ei ollut hyvinvointialueen sidosyksikk\u00f6 puuttuvan m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan vuoksi. N\u00e4in ollen voi todeta, ett\u00e4 jo nykyisell\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 on voitua puuttua ja puututtu v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksiin. <\/p>\n\n\n\n

Vaikutukset kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaan<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Ehdotetulla v\u00e4himm\u00e4isomistusosuusvaatimuksella arvioidaan olevan useita kuntien ja hyvinvointialueiden, varsinkin pienten kuntien, toimintaa merkitt\u00e4v\u00e4stikin vaikeuttavia seurauksia. On todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 ehdotettu v\u00e4himm\u00e4isomistusosuutta koskeva vaatimus ei muuttaisi suurten kuntien toimintaa juuri lainkaan mutta ajaisi pienet, kauempana kasvukeskuksista sijaitset kunnat kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n tilanteeseen, jossa ne eiv\u00e4t voi hankkia teht\u00e4viens\u00e4 toteuttamiseksi tarvitsemiaan palveluita sen enemp\u00e4\u00e4 sidosyksik\u00f6ilt\u00e4 kuin markkinoiltakaan. Toisaalta on mahdollista, ett\u00e4 sidosyksik\u00f6iden omistajat ryhtyv\u00e4t tuottamaan tarvitsemiaan palveluita itse. Siten esitys ei edes toteuttaisi hallitusohjelman mukaisia tavoitteita parantaa julkisen sektorin tehokkuutta tai vahvistaa alueellista elinvoimaa ja yritt\u00e4misen edellytyksi\u00e4. Kun sidosyksik\u00f6t kilpailuttavat ja hankkivat markkinoilta kuntien ja hyvinvointialueiden tarvitsemia palveluita niiden puolesta, ehdotettu 10 prosentin v\u00e4himm\u00e4isomistusosuusvaatimus saattaa ainoastaan siirt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 hankinnat kuntien ja hyvinvointialueiden itse tekemiksi. T\u00e4ll\u00f6in hallituksen esitys ei kasvattaisi markkinoilta hankittavien palveluiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, vaan etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 vain lis\u00e4isi julkiseen hallintoon kohdistuvaa hallinnollista taakkaa ja siit\u00e4 aiheutuvia kustannuksia. N\u00e4m\u00e4 j\u00e4isiv\u00e4t viime k\u00e4dess\u00e4 veronmaksajien maksettaviksi. <\/p>\n\n\n\n

Sidosyksikk\u00f6uudistuksen muutoskustannukset moninkertaistavat monen pienen ja keskisuuren kunnan tukipalvelukustannukset. T\u00e4m\u00e4 on taloudellinen taakka, jolla on suora vaikutus kunnan asukkaiden saamiin peruspalveluihin. Kuntaliiton tekemien arvioiden mukaan sidosyksikk\u00f6muutoksen kustannus on ainakin 450\u2014600 miljoonaa euroa. Kustannus on huomattava suhteessa julkisen sektorin s\u00e4\u00e4st\u00f6tavoitteisiin kuluvan vuosikymmenen aikana. T\u00e4m\u00e4 heijastuu suoraan pienten kuntien tuloveronkorotuspaineisiin jopa usean prosenttiyksik\u00f6n verran. <\/p>\n\n\n\n

V\u00e4himm\u00e4isomistusosuusvaatimuksesta johtuvien sidosyksikk\u00f6jen purkautumisten vaikutusten arvioidaan olevan laajoja erityisesti ICT:n ja tiedonhallinnan toimialalla, jossa sidosyksik\u00f6iden rooli palveluketjussa on hyvin merkitt\u00e4v\u00e4. Osassa ICT-palveluita esityksest\u00e4 aiheutuvat muutoskustannukset olisivat eritt\u00e4in suuret, eik\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien sovellusten vaihtaminen toiseen olisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vaihtoehto j\u00e4rkevien siirtym\u00e4aikojen kuluessa. Lakimuutos tuottaa lis\u00e4ksi osaamisvajetta, kun aiemmin yhteishankintoina tuotetut palvelut ja niihin tarvittava osaaminen esimerkiksi tietosuojassa joudutaan pilkkomaan ja investoimaan uudestaan kuntakohtaisesti. N\u00e4ilt\u00e4kin osin suurimmat vaikutukset kohdistuisivat nimenomaan pienempiin kuntiin, joilla voidaan arvioida my\u00f6s olevan kaikkein heikoimmat kyvyt vastata niihin. Erityisen\u00e4 riskin\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 kyberturvallisuuden vaarantuminen, johon liittyv\u00e4ss\u00e4 varautumisessa sidosyksik\u00f6t ovat keskeisess\u00e4 roolissa. Esitys voi n\u00e4ilt\u00e4 osin aiheuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4 taloudellisia ja toiminnallisia haittoja julkiselle sektorille sek\u00e4 altistaa kuntien ja hyvinvointialueiden toiminnan tietomurroille ja kyberhy\u00f6kk\u00e4yksille. My\u00f6s palveluntuottajien ja osaamisen puute voi aiheuttaa haittaa ja j\u00e4rjestelm\u00e4haavoittuvuuksia pitk\u00e4ksi aikaa. <\/p>\n\n\n\n

Kuntien merkitt\u00e4vimm\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t sote-uudistuksen j\u00e4lkeen ovat olleet sivistyspalveluissa ja elinvoiman vahvistamisessa. Alueellinen elinvoiman vahvistaminen perustuu usein kuntien yhteiseen strategiseen tahtotilaan vahvistaa alueen elinkeinoel\u00e4m\u00e4\u00e4, yritysten kasvua, investointeja ja innovaatiotoimintaa ja n\u00e4iden tavoitteiden saavuttamiseksi on useilla alueilla perustettu kuntien yhteisi\u00e4 kehitysyhti\u00f6it\u00e4. Hankintalakiin esitetty omistusvaatimuksen muutos koskee my\u00f6s kehitysyhti\u00f6it\u00e4 ja vaikeuttaa n\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4sti kuntien elinvoimaty\u00f6t\u00e4 ja hajottaa toimivia yhteisty\u00f6rakenteita. <\/p>\n\n\n\n

Esityksess\u00e4 ehdotetut siirtym\u00e4ajat ovat edelleen liian lyhyit\u00e4, vaikka joidenkin terveyspalveluihin liittyvien sidosyksikk\u00f6hankintojen osalta siirtym\u00e4aikaa on pidennetty 1.7.2029 asti. Siirtym\u00e4aikojen tulisi olla kaikkiaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 3 vuotta ja ainakin 5 vuotta sidosyksik\u00f6iden osalta, jotka tuottavat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti henke\u00e4 ja terveytt\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4vi\u00e4 terveydenhuollon palveluja, terveydenhuoltolaissa tarkoitettuja terveydenhuollon keskitetyn erikoisosaamisen palveluja tai n\u00e4iden palvelujen tuottamiseen tarkoitettuja tietoj\u00e4rjestelmi\u00e4. Lyhyt siirtym\u00e4aika johtaa my\u00f6s siihen, ett\u00e4 hankintayksik\u00f6t kilpailuttavat saman palvelun\/tuotteen samaan aikaan. Tarjoajia ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 riit\u00e4 kaikille, ei saada kilpailutuksiin tarjouksia, hinnat nousevat ja riskin\u00e4 on, ett\u00e4 kysynt\u00e4tilanteesta johtuen sopimusten toteuttamisessa on haasteita. T\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 n\u00e4htiin my\u00f6s hyvinvointialueiden k\u00e4ynnist\u00e4ess\u00e4 toimintaansa. <\/p>\n\n\n\n

Esityksest\u00e4 arvioidaan aiheutuvan hyvinvointialueille kustannusvaikutuksia, joita ei ole tarkoitus ottaa erikseen huomioon alueiden rahoituksessa. Koska esityksess\u00e4 ei ehdoteta muutoksia hyvinvointialueiden lakis\u00e4\u00e4teisiin teht\u00e4viin, kyseess\u00e4 ei ole hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617\/2021<\/strong><\/a>) 9 \u00a7:n mukainen teht\u00e4v\u00e4muutos, joka otettaisiin etuk\u00e4teen huomioon alueiden yleiskatteellisessa rahoituksessa voimaantulovuodesta lukien.  <\/p>\n\n\n\n

Kuntien itsehallinnosta<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Esityksess\u00e4 nyt ehdotettu 10 % omistusvaatimus merkitsee suoraa puuttumista perustuslain 121 \u00a7:ss\u00e4 turvattuun kunnalliseen itsehallintoon. Hallituksen esityksess\u00e4 ei kyet\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vakuuttavia perusteluja ehdotetun omistusvaatimuksen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden sek\u00e4 oikeasuhtaisuuden puolesta. Esityksess\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kyet\u00e4 osoittamaan sit\u00e4, ett\u00e4 juuri 10 %:n omistusvaatimus on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n esityksen sin\u00e4ns\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4vien tavoitteiden saavuttamiseksi eik\u00e4 arvioida sit\u00e4, miksi niihin ei voitaisi p\u00e4\u00e4st\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kunnallista itsehallintoa rajoittavin keinoin. Esitetty omistusvaatimus kohtelee kaikkia kuntia sin\u00e4ns\u00e4 yhdenvertaisesti, mutta tosiasiassa sen vaikutukset ovat erityisen merkitt\u00e4v\u00e4t pieniss\u00e4 ja keskisuurissa kunnissa ja sit\u00e4 kautta synnytt\u00e4\u00e4 eriarvoisuutta eri kuntien asukkaiden v\u00e4lill\u00e4 tavalla. On ongelmallista, ett\u00e4 kuntien ja niiden asukkaiden yhdenvertaisuuden heikentyminen ei seuraa kunnallisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa tehdyist\u00e4 valinnoista, vaan yksinomaan lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4st\u00e4 10 %:n omistusvaatimuksesta. <\/p>\n\n\n\n

Mielipide<\/em><\/strong> \/ Ponsiosa\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 olevan perusteella esit\u00e4mme, ett\u00e4 lakiehdotus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Helsingiss\u00e4 15.4.2026<\/p>\n\n\n\n

Eveliina\u00a0Hein\u00e4luoma\u00a0sd\u00a0
Saku\u00a0Nikkanen\u00a0sd\u00a0
Paula\u00a0Werning\u00a0sd\u00a0
Timo\u00a0Suhonen\u00a0sd\u00a0
Alviina\u00a0Alamets\u00e4\u00a0vihr\u00a0
Anna\u00a0Kontula\u00a0vas\u00a0<\/em><\/p>\n\n\n\n

Lue lis\u00e4\u00e4:<\/h4>\n\n\n\n