{"id":3173,"date":"2026-04-20T07:20:02","date_gmt":"2026-04-20T07:20:02","guid":{"rendered":"https:\/\/hankintalaki.fi\/?p=3173"},"modified":"2026-04-20T07:20:04","modified_gmt":"2026-04-20T07:20:04","slug":"hallintovaliokunta-eriava-mielipide-2-hallintovaliokunta-esityksen-paaasiallinen-tavoite-on-tehda-noin-200-kuntaa-vahentava-kuntauudistus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/hankintalaki.fi\/?p=3173","title":{"rendered":"Hallintovaliokunta \u2013 Eri\u00e4v\u00e4 mielipide 2: Hallintovaliokunta – Esityksen p\u00e4\u00e4asiallinen tavoite on tehd\u00e4 noin 200 kuntaa v\u00e4hent\u00e4v\u00e4 kuntauudistus"},"content":{"rendered":"\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Omassa eri\u00e4v\u00e4ss\u00e4 mielipiteess\u00e4\u00e4n hallintovaliokunnan lausuntoon 15.4.2026, kansanedustajat Hanna\u00a0R\u00e4s\u00e4nen\u00a0(kesk)\u00a0ja Petri\u00a0Honkonen\u00a0(kesk) esitt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 esityksen p\u00e4\u00e4asiallinen tavoite on tehd\u00e4 noin 200 kuntaa v\u00e4hent\u00e4v\u00e4 kuntauudistus.<\/strong><\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

Keskustan valiokuntaryhm\u00e4 toteaa varsin yksimielisiin asiantuntijalausuntoihin nojautuen, ett\u00e4 esityksen keskeisimm\u00e4t ongelmat ovat p\u00e4\u00e4ministeripuolue kokoomuksen poliittisesta ohjelmasta keksitty ja hallitusohjelmaan kirjattu 10 prosentin v\u00e4himm\u00e4isomistusvaatimus sidosyksik\u00f6iden k\u00e4yt\u00f6lle sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4 lyhyt siirtym\u00e4aika, jotka yhdess\u00e4 muodostavat merkitt\u00e4v\u00e4n uhkan erityisesti pienten kuntien talouksille, palvelutuotannolle sek\u00e4 pieni\u00e4 kuntia laajemmalle kyberturvallisuudelle. <\/p>\n\n\n\n

Sin\u00e4ns\u00e4 uudistukselle asetetut tavoitteet kilpailua lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tehostaa palvelutuotantoa kustannustehokkaammaksi ja lis\u00e4t\u00e4 alueellista elinvoimaa ovat kannatettavia. Kuitenkin, kuten monta kertaa aiemminkin, hallituksen tavoitteet ovat j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 poliittisiksi mainospuheiksi ja sanahelin\u00e4ksi sek\u00e4 ovat johtamassa p\u00e4invastaiseen lopputulokseen. V\u00e4himm\u00e4isomistusrajan asettamisen perusteluina k\u00e4ytetyt aiemmat Sarastia- ja Tiera-tapaukset, joissa rikottiin kilpailutuss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, on sittemmin korjattu kuntoon. Kuluttaja- ja kilpailuvirasto valvoo Suomessa markkinoiden toimivuutta ja puuttuu ep\u00e4kohtiin. My\u00f6s se kritisoi lausunnossaan esityst\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Hallitukselta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puuttuneen kokonaan ymm\u00e4rrys niin hallitusohjelmaneuvotteluissa kuin lainvalmisteluprosessin aikana korkean v\u00e4himm\u00e4isomistusvaatimuksen vakavista seurauksista, vaikka l\u00e4hes kaikki useista sadoista lausunnonantajista varoitti t\u00e4st\u00e4 lakiluonnoksen lausuntokierroksella. Noin 700 lausunnosta l\u00e4hes kaikki tyrm\u00e4siv\u00e4t esityksen etenkin sen heikkojen vaikutusarvioiden vuoksi. Kritiikkiin yhtyi mm. kaikki ministeri\u00f6t. Hallitus on kuitenkin tehnyt v\u00e4himm\u00e4isomistusrajasta itselleen arvovaltakysymyksen. Perussuomalaiset ovat t\u00e4ss\u00e4kin pett\u00e4neet \u00e4\u00e4nest\u00e4jilleen antamansa lupaukset. <\/p>\n\n\n\n

Huomionarvoista on my\u00f6s, ett\u00e4 niin valiokunnan kuulemat suuret kaupungit kuin pienet kunnat molemmat pitiv\u00e4t omistusrajavaatimusta perusteettomana ja vahingollisena. T\u00e4st\u00e4 tarkemmin lopussa. <\/p>\n\n\n\n

Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n esitetty omistusrajavaatimus on pakottamassa kuntia ja hyvinvointialueita turhiin omistusj\u00e4rjestelyihin, jotka aiheuttavat suuria kustannuksia erityisesti pienille kunnille ilman todellista hy\u00f6tyj\u00e4. Koituvat vahingot olisivat sit\u00e4 suuruusluokkaa, ett\u00e4 ne vaarantaisivat palveluiden jatkuvuuden etenkin alueilla, joilla markkinatoimijoita ei ole. <\/p>\n\n\n\n

Omistusrajavaatimus aiheuttaisi toimenpiteit\u00e4 jokaisessa noin 700 sidosyksik\u00f6ss\u00e4. Se pakottaisi purkamaan laajoja ja kustannustehokkaita kunnille ja hyvinvointialueille tukipalveluita tarjoavia yhti\u00f6muotoisia yhteisty\u00f6organisaatioita, jotka ovat huolehtineet mm. ICT:st\u00e4, ruokahuollosta, palkanmaksusta ja pesulapalveluista. Suuret sidosyksik\u00f6t joudutaan pirstomaan pienemmiksi, jolloin menetet\u00e4\u00e4n mittakaavahy\u00f6dyt. Jatkossa yhdess\u00e4 sidosyksik\u00f6ss\u00e4 voi olla omistajia korkeintaan kymmenen. Se lis\u00e4\u00e4 tuntuvasti hallintoa ja siit\u00e4 koituvia kustannuksia. <\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suurimmat omistajat eli suuret kaupungit pysyisiv\u00e4t omistajina, mutta pienet kunnat joutuisivat luopumaan omistuksistaan. Se vaarantaisi palveluiden jatkuvuuden etenkin alueilla, joilla markkinatoimijoita ei ole. <\/p>\n\n\n\n

Vaatimus ei rajoittaisi suurten kaupunkien toimintaa, mutta kaventaisi merkitt\u00e4v\u00e4sti pienten kuntien tosiasiallisia mahdollisuuksia j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 palvelut. <\/p>\n\n\n\n

Toisin sanoen siell\u00e4 miss\u00e4 kilpailtavia markkinoita olisi, ei esitys vaadi juurikaan muutoksia. Ja siell\u00e4, miss\u00e4 markkinoita ei ole, hallinto kasvaisi, kustannukset nousisivat ja palvelut vaarantuisivat. Toteutuessaan esityksest\u00e4 ei koituisi juurikaan hy\u00f6tyj\u00e4, vaan suuria ongelmia. <\/p>\n\n\n\n

Siksi perustellusti voidaan ep\u00e4ill\u00e4 tai suoraan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 esityksen p\u00e4\u00e4asiallinen tavoite on tehd\u00e4 noin 200 kuntaa v\u00e4hent\u00e4v\u00e4 kuntauudistus, jossa edellinen kokoomusjohtoinen hallitus ep\u00e4onnistui t\u00e4ysin vaalikaudella 2011\u20142015. T\u00e4ll\u00e4 kertaa hallitus ei suoraan painosta kuntarakennelailla kuntia kuntaliitoksiin, vaan se pyrkii samaan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n tuottamalla hankintalain kaltaista huonoa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, joka romuttaisi pienten kuntien taloudet ja palvelut. N\u00e4in huono ja heikosti perusteltu esitys ei muutoin voi olla mahdollista. Ihmetell\u00e4 voi, kuinka perussuomalaiset ovat t\u00e4llaiseen suostuneet. <\/p>\n\n\n\n

Esitys sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s merkitt\u00e4vi\u00e4 oikeudellisia, taloudellisia ja toiminnallisia riskej\u00e4, joita ei ole hallituksen esityksess\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti arvioitu. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on syyt\u00e4 my\u00f6s mainita, ett\u00e4 hallitus on pett\u00e4nyt kaikki ohjelmassaan kunnille antamansa lupaukset. Kuntien rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ei uudisteta, hallitus itse kaatoi kuntien peruspalveluiden valtionosuusuudistuksen ja luvatun norminpurun sijasta kunnille on s\u00e4lytetty uusia kustannuksia lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 velvoitteita. <\/p>\n\n\n\n

Kunnallinen itsehallinto ja yhdenvertaisuus vaarantuvat<\/h3>\n\n\n\n

10 prosentin omistusvaatimus merkitsisi toteutuessaan huomattavan voimakasta puuttumista perustuslain 121 \u00a7:ss\u00e4 turvattuun kunnalliseen itsehallintoon. Esityst\u00e4 ei ole perusteltu riitt\u00e4v\u00e4n huolellisesti ja uskottavasti perusoikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Siin\u00e4 ei kyet\u00e4 osoittamaan, ett\u00e4 10 prosentin omistusvaatimus olisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n tai oikeasuhtainen keino tavoiteltuihin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riin n\u00e4hden. Perustuslakivaliokunnan lausuntok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan kuntia ei voida k\u00e4sitell\u00e4 yhten\u00e4 kokonaisuutena, vaan vaikutukset tulee arvioida kuntakohtaisesti. <\/p>\n\n\n\n

Esitys kohtelisi kuntia ja siell\u00e4 asuvia ep\u00e4tasapuolisesti. Muutosten vaikutukset kohdistuisivat raskaimmin pieniin ja syrj\u00e4isiin kuntiin, joilla ei ole resursseja kilpailuttaa palveluja tai jotka eiv\u00e4t l\u00f6yd\u00e4 markkinoilta vaihtoehtoja. Esitys aiheuttaisi erityisen suuria ongelmia varsinkin pienille ja syrj\u00e4isille kunnille, joilla ei ole resursseja, osaamista tai markkinoita j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 palveluita uudella tavalla. <\/p>\n\n\n\n

Esityksen taloudelliset, toiminnalliset ja kyberturvallisuuteen liittyv\u00e4t riskit sek\u00e4 riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t siirtym\u00e4ajat muodostaisivat yhdess\u00e4 kokonaisuuden, joka vaarantaisi kuntien peruspalvelut ja taloudet. Se vaarantaisi my\u00f6s kuntalaisten yhdenvertaisuuden, koska vaikutukset kohdistuvat kuntiin eri voimakkuudella. <\/p>\n\n\n\n

Asiantuntijakuulemisten perusteella pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sidosyksikk\u00f6uudistuksen muutoskustannusten arvioidaan olevan 450\u2014600 miljoonaa euroa, mik\u00e4 kohdistuisi erityisesti pieniin ja keskisuuriin kuntiin. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ICT-muutoskustannukset olisivat kuulemisten perusteella noin 290 miljoonaa euroa. Uudistuksesta koituvat hy\u00f6dyt j\u00e4isiv\u00e4t hyvin minimaalisiksi, jos niit\u00e4 koituisi edes lainkaan. <\/p>\n\n\n\n

Esityksest\u00e4 koituvat omistusj\u00e4rjestelyt ja osakkeiden lunastaminen aiheuttaisivat kunnille suuria lis\u00e4kustannuksia, joka vaatisi usein velanottoa. Pieniss\u00e4 kunnissa kustannukset johtaisivat tuloveronkorotuspaineisiin useilla prosenttiyksik\u00f6ill\u00e4. Esityksess\u00e4 ei kerrota, kuinka n\u00e4m\u00e4 kustannukset korvattaisiin erityisesti pienille kunnille, joihin kustannukset tosiasiallisesti kohdistuvat. Siksi esitys olisi mielest\u00e4mme vastoin perustuslaista johdettua ns. rahoitusvastuun periaatetta. Lis\u00e4ksi hallitus olisi rikkomassa ohjelmassaan antamansa lupaukset kompensoida lainmuutoksista johtuvat kustannukset kunnille t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti. <\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi kuntien kustannuksia rajusti kasvattavan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tuottaminen aikana, jolloin hallitus on ajanut v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 talous- ja ty\u00f6llisyyspolitiikallaan Suomen EU:n talouden tarkkailuluokalle ja Suomessa on sovittu ns. velkajarrusta julkisen talouden tervehdytt\u00e4miseksi, ovat vastuuttomia. Tulossa oleva velkajarru tulee koskemaan my\u00f6s kuntia. Hallitus on lis\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuntien byrokratiaa t\u00e4ll\u00e4 esityksell\u00e4 tullen samalla rikkoneeksi ohjelmassaan antamansa lupaukset karsia kuntien byrokratiaa. <\/p>\n\n\n\n

Esitys rajoittaa liikaa pienten kuntien yhteisty\u00f6mahdollisuuksia<\/h3>\n\n\n\n

Kunnat j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t palvelutuotantoaan monilla eri tavoin teht\u00e4viens\u00e4 perusteella: omana tuotantonaan, markkinoilta ostamalla, liikelaitoksena, kuntayhtym\u00e4n\u00e4, ns. vastuukuntamallina tai yhti\u00f6muodossa. Esityksen mukaan t\u00e4m\u00e4 olisi mahdollista my\u00f6s jatkossa, vaikka hankintalain tarkoittamissa yhti\u00f6muotoisissa sidosyksik\u00f6iss\u00e4 omistusraja nousisi 10 prosenttiin. T\u00e4m\u00e4 mahdollisuus j\u00e4isi kuitenkin teoreettiseksi. <\/p>\n\n\n\n

Sidosyksikk\u00f6jen omistusrajoitus rajoittaisi erityisesti yhti\u00f6muotoista yhteisty\u00f6t\u00e4, vaikka yhti\u00f6rakenne on monissa palveluissa ainoa tarkoituksenmukainen tapa yhdist\u00e4\u00e4 osaamista, varmistaa kustannustehokkuus ja jakaa riskej\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Esitys k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rajoittaisi sidosyksik\u00f6n omistajien m\u00e4\u00e4r\u00e4n maksimissaan 10 omistajaan. Se pakottaisi purkamaan toimivia yhteisty\u00f6rakenteita ilman, ett\u00e4 vaihtoehtoiset organisatoriset muodot tarjoaisivat vastaavia kustannus- ja osaamishy\u00f6tyj\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kaventaisi varsinkin pienempien kuntien itsehallintoa ja niiden mahdollisuuksia vastata paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin. Se pakottaisi pienet kunnat toimimaan tehottomasti. <\/p>\n\n\n\n

On my\u00f6s huomattava, ett\u00e4 useat kriittiset sektorit, kuten j\u00e4tehuolto, vesihuolto ja valtakunnalliset ICT-j\u00e4rjestelm\u00e4t, ovat jo valmiiksi olleet poikkeusten piiriss\u00e4. Se osoittaa lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n aiemmin tunnustaneen, ett\u00e4 tiukka omistusraja ei ole tarkoituksenmukainen. T\u00e4m\u00e4 korostaa, ettei t\u00e4ll\u00e4 esityksell\u00e4 kyet\u00e4 saavuttamaan j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4 tai yhdenmukaista s\u00e4\u00e4ntely\u00e4, vaan lopputulos j\u00e4isi pirstaleiseksi, kalliiksi, vaikeammin hallittavaksi ja rajoittavaksi ilman todellista tarvetta. <\/p>\n\n\n\n

Hallitukselta huonoa lainvalmistelukulttuuria on my\u00f6s, ett\u00e4 esityksess\u00e4 viitataan my\u00f6hemmin eduskunnalle annettavasta j\u00e4telain uudistuksesta, jossa m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4isiin poikkeuksesta suhteessa hankintalakiin. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 kuntien ep\u00e4tietoisuutta tilanteessa, jossa mik\u00e4\u00e4n ei takaa, ett\u00e4 j\u00e4telain muutosesitys tulee eduskuntaan ja se ehdit\u00e4\u00e4n k\u00e4sitell\u00e4 ennen vaalikauden p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4, jonka j\u00e4lkeen se raukeaa. <\/p>\n\n\n\n

V\u00e4himm\u00e4isomistusvaatimus on ep\u00e4tarkoituksenmukainen<\/h3>\n\n\n\n

Keskustan valiokuntaryhm\u00e4 toteaa, ett\u00e4 ehdotettu 10 prosentin omistusrajavaatimus perustuu ainoastaan kokoomuksen Reilumman kilpailun Suomi-ohjelmaan, josta kyseinen v\u00e4himm\u00e4isomistusvaatimus kopioitiin sellaisenaan hallitusohjelmaan. Se ei siis perustu EU-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n tai tutkittuun tietoon eik\u00e4 sen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 tai oikeasuhtaisuutta ole hallituksen esityksen perusteluissa kyetty osoittamaan. Se kertoo hallituksen poikkeuksellisen heikosta lainvalmistelukyvyst\u00e4 ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 esityksest\u00e4 koituviin vakaviin riskeihin. <\/p>\n\n\n\n

Hankintalain 15 \u00a7:\u00e4\u00e4n ”hatusta vedetty” 10 prosentin v\u00e4himm\u00e4isomistusvaatimusehdotus sidosyksik\u00f6n k\u00e4yt\u00f6lle on ep\u00e4tarkoituksenmukainen. Se johtaisi turhiin omistusj\u00e4rjestelyihin ja aiheuttaisi suuria kustannuksia erityisesti pienille kunnille ilman todellista hy\u00f6ty\u00e4 markkinoiden toimivuuden tai omistajaohjauksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. <\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suurimmat omistajat eli suuret kaupungit pysyisiv\u00e4t omistajina, mutta pienet kunnat joutuisivat luopumaan omistuksistaan. Se vaarantaisi palveluiden jatkuvuuden etenkin alueilla, joilla markkinatoimijoita ei ole. <\/p>\n\n\n\n

Vaatimus ei rajoittaisi suurten kaupunkien toimintaa, mutta kaventaisi merkitt\u00e4v\u00e4sti pienten kuntien tosiasiallisia mahdollisuuksia j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 palvelut. <\/p>\n\n\n\n

Merkitt\u00e4v\u00e4t riskit ICT-palveluille, kriittisille palveluille ja kyberturvallisuudelle<\/h3>\n\n\n\n

Esitys kohdistuisi kaikkein kriittisimmin ICT- ja tietohallinnon palveluihin. Tilanne on vakava, koska yhteiskunnan elint\u00e4rke\u00e4 infrastruktuuri toimii tietoverkkojen varassa. Sidosyksik\u00f6t tuottavat laajoja ICT-palvelukokonaisuuksia, joita ei voida korvata markkinaehtoisesti kohtuullisessa ajassa. <\/p>\n\n\n\n

Sen sijaan muutos todenn\u00e4k\u00f6isimmin altistaisi kunnat ja hyvinvointialueet tietomurroille ja kyberhy\u00f6kk\u00e4yksille sek\u00e4 lis\u00e4isi riippuvuutta ulkomaisista toimijoista aikana, jolloin Suomen pit\u00e4isi vahvistaa omaa huoltovarmuuttaan. Ihmisten tarvitsemat palvelut vaarantuisivat kunnissa ja hyvinvointialueilla. <\/p>\n\n\n\n

Hankintalakiesitykseen liittyv\u00e4t kyberturvallisuusongelmat kytkeytyv\u00e4t erityisesti sidosyksik\u00f6iden eli in house-yhti\u00f6iden aseman heikent\u00e4miseen ja siit\u00e4 seuraavaan ICT-palveluiden pirstaloitumiseen. Esityksess\u00e4 ehdotettu 10 prosentin v\u00e4himm\u00e4isomistusvaatimus uhkaa sulkea erityisesti pienet kunnat ja hyvinvointialueet ulos niist\u00e4 yhteisist\u00e4 sidosyksik\u00f6ist\u00e4, joiden kautta ne ovat t\u00e4h\u00e4n asti hankkineet kriittisi\u00e4 ICT- ja tietoturvapalveluita keskitetysti, ammattimaisesti ja mittakaavaeduilla. <\/p>\n\n\n\n

Pirstaloituminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 kyberturvallisuusriskin\u00e4 etenkin siirtym\u00e4vaiheessa, jolloin j\u00e4rjestelmi\u00e4 ja palveluntarjoajia jouduttaisiin vaihtamaan, tekem\u00e4\u00e4n uusia kilpailutuksia ja purkamaan toimivia sopimuksia. Asiantuntija-arvioissa juuri palveluntoimittajien vaihdot on tunnistettu ajankohdiksi, jolloin haavoittuvuudet, virheelliset konfiguraatiot ja hy\u00f6kk\u00e4ykset ovat todenn\u00e4k\u00f6isimpi\u00e4. Useissa lausunnoissa korostetaan, ett\u00e4 kunnilla ja pienill\u00e4 hankintayksik\u00f6ill\u00e4 ei ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaamista kilpailuttaa ja valvoa vaativia kyberturvallisuus- ja ICT-kokonaisuuksia itsen\u00e4isesti. <\/p>\n\n\n\n

Huolta her\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s se, ett\u00e4 pieniss\u00e4 kunnissa ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 omaa kyberturvallisuushenkil\u00f6st\u00f6\u00e4, vaan vastuu voi hajautua henkil\u00f6ille, joilla ei ole syv\u00e4llist\u00e4 teknist\u00e4 asiantuntemusta kyberturvallisuusasioissa. Kun sidosyksik\u00f6t ovat aiemmin vastanneet sek\u00e4 kilpailutuksesta ett\u00e4 turvallisuusratkaisujen asianmukaisesta tasosta, niiden hajottaminen puheena olevan lainmuutoksen seurauksena voi johtaa tilanteeseen, jossa suojaukset heikkenev\u00e4t, palvelunestohy\u00f6kk\u00e4yssuojaus puuttuu tai haittaohjelmien torjunta j\u00e4\u00e4 riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 koskee erityisesti perustason toimintavarmuuden kannalta kriittisi\u00e4 j\u00e4rjestelmi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Lakiesityksen arvioidaan lis\u00e4\u00e4v\u00e4n my\u00f6s riippuvaisuutta suurista kansainv\u00e4lisist\u00e4 ICT-toimijoista, jos pienet ja keskisuuret kunnat eiv\u00e4t kykene toimimaan itsen\u00e4isin\u00e4 ostajina. T\u00e4m\u00e4 voi kaventaa kansallista p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa kyberturvallisuusasioissa sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 haavoittuvuutta kriisitilanteissa, jos palvelut, datanhallinta ja osaaminen keskittyv\u00e4t Suomen rajojen ulkopuolisiin toimijoihin. Huolena on my\u00f6s se, ett\u00e4 hankintaketjujen ja alihankkijarakenteiden l\u00e4pin\u00e4kyvyys heikkenee, mik\u00e4 vaikeuttaa riskien arviointia. Esitys olisi toteutuessaan merkitt\u00e4v\u00e4 turvallisuusriski varsinkin nykyisess\u00e4 geopoliittisessa tilanteessa. <\/p>\n\n\n\n

Erityisen vakavina ongelmana asiantuntijat n\u00e4kev\u00e4t my\u00f6s vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-j\u00e4rjestelmiin, joissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n arkaluonteisia potilastietoja ja joissa toimintakatkot tai tietovuodot voivat suoraan vaarantaa potilasturvallisuuden. Kriittisen sote-ICT-infrastruktuurin hajottaminen lis\u00e4isi tietoturvariskej\u00e4, nostaisi kustannuksia ja vaikeuttaisi j\u00e4rjestelmien yhteentoimivuutta. J\u00e4rjestelmien vaihtaminen ja henkil\u00f6st\u00f6n kouluttaminen veisi my\u00f6s aikaa ja lis\u00e4\u00e4 riski\u00e4 virheisiin. <\/p>\n\n\n\n

Useat lausunnonantajat pit\u00e4v\u00e4t lakiesityksen siirtym\u00e4aikoja kyberturvallisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4. Nopea aikataulu pakottaisi hankintayksik\u00f6t tekem\u00e4\u00e4n ratkaisuja ilman kunnollista valmistelua, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 virheiden ja puutteellisten turvallisuusratkaisujen todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4. Kokonaiskuvassa huoli ei kohdistu yksitt\u00e4isiin teknisiin vaatimuksiin, vaan siihen, ett\u00e4 rakenteelliset muutokset heikent\u00e4v\u00e4t kyberturvallisuutta, osaamisen jatkuvuutta ja huoltovarmuutta tavalla, jota ehdotettu laki ei riitt\u00e4v\u00e4sti kompensoi. <\/p>\n\n\n\n

Lausunnonantajista esim. hyvinvointiyhtym\u00e4 ISLAB, joka it\u00e4isess\u00e4 Suomessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 yliopistosairaala KYS:n ja sote-asemien kanssa tuottaa noin puolelle miljoonalle ihmiselle kliinisi\u00e4 laboratoriopalveluita, totesi omassa lausunnossaan hyvin konkreettisesti ja huolestuneena, ett\u00e4 ehdotettu lakimuutos vaarantaisi terveydenhuollon toimivuuden ja lis\u00e4isi kustannuksia ilman aitoja hy\u00f6tyj\u00e4 kilpailulle. Se pyysi valiokuntaa huomioimaan, ett\u00e4 laboratoriopalvelut ovat kriittinen osa peruspalvelujen turvaamista ja huoltovarmuutta. ISLAB korosti painokkaasti, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 olisi pit\u00e4nyt valmistella niin, ett\u00e4 yleinen etu, potilasturvallisuus ja huoltovarmuus toteutuisivat. Lain valmistellut ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6 my\u00f6nsi vastineessaan ongelman, mutta tyytyi toteamaan, ett\u00e4 ”sidosyksik\u00f6iden omistusta koskevan muutosehdotuksen vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla tullaan seuraamaan”. Toisin kuin lainvalmistelijat korostamme, ett\u00e4 sote-palveluissa kysymys on ihmisten perusoikeuksista, jopa hengest\u00e4. Siksi pelkk\u00e4 ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n ehdottama vaikutusten seuraaminen ei riit\u00e4, koska ihmisten kannalta vakavat riskit seurauksineen ovat jo lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6vaiheessa tiedossa ja esityst\u00e4 olisi mahdollista korjata. Siksi 10 prosentin omistusvaatimuksesta on luovuttava ihmisille jopa hengenvaarallisena. <\/p>\n\n\n\n

Siirtym\u00e4aika on liian lyhyt aiheuttaen vakavia ongelmia<\/h3>\n\n\n\n

Esityksess\u00e4 ehdotetaan lyhytt\u00e4, noin vuoden mittaista siirtym\u00e4aikaa (p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6 30.6.2027 menness\u00e4, terveydenhuollossa 2029 asti). Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan se on aivan liian lyhyt. Kolmen vuoden siirtym\u00e4aika olisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n satojen sidosyksikk\u00f6jen toiminnan uudelleenj\u00e4rjestelyjen vuoksi. <\/p>\n\n\n\n

Esityksess\u00e4 velvoitetaan my\u00f6s irtisanomaan voimassa olevat sopimukset siirtym\u00e4ajan puitteissa. My\u00f6s t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta siirtym\u00e4aika olisi liian lyhyt, koska siin\u00e4 ajassa ainakin pienten kuntien pit\u00e4isi my\u00f6s organisoitua uudelleen. Esitys ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ota kantaa irtisanomisista aiheutuviin korvausvastuisiin ja sanktioihin, jolloin riskit uhkaavat j\u00e4\u00e4v\u00e4t pienille kunnille. Kyse olisi huomattavasta oikeudellisesta riskist\u00e4, joka voi johtaa pitkiin riitaprosesseihin ja lis\u00e4kustannuksiin. <\/p>\n\n\n\n

Liian lyhyt siirtym\u00e4aika vaikuttaisi suoraan my\u00f6s muutosten toteuttamiskelpoisuuteen. Esitetty aikataulu tekisi siit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdottoman ilman vakavia h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 palveluissa. <\/p>\n\n\n\n

Pienill\u00e4 ja suurilla kunnilla samanlaiset eritt\u00e4in kriittiset n\u00e4kemykset<\/h3>\n\n\n\n

Valiokunnalle lausuntonsa antaneet pienet Sallan ja Savitaipaleen kunnat korostivat, ett\u00e4 10 prosentin v\u00e4himm\u00e4isomistusvaatimus on pienille ja harvaan asutuille kunnille k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdoton toteuttaa. Niiden alueilla ei ole toimivia markkinoita tai palveluntarjoajia korvaamaan nykyisi\u00e4 sidosyksikk\u00f6palveluja. Sallan mukaan ICT-palveluja tuottavan LapIT:n alueella ei ole markkinoita lainkaan, eik\u00e4 niit\u00e4 synny jatkossakaan. Savitaipale tuo esiin, ettei esimerkiksi taloushallinnon kilpailutuksiin saada tarjouksia, mik\u00e4 tekee sidosyksik\u00f6iden purkamisesta toiminnallisesti mahdotonta. <\/p>\n\n\n\n

Molemmat edell\u00e4 mainitut pienet kunnat arvioivat kustannusten nousevan kohtuuttomasti. Savitaipaleelle ICT-irtautuminen maksaisi noin 1,2 miljoonaa euroa ja nostaisi pysyvi\u00e4 kustannuksia yli 30 %. Ateriapalveluissa muutos aiheuttaisi satojentuhansien eurojen lis\u00e4laskun ja pysyv\u00e4n kustannusnousun. Sallan mukaan palvelujen palauttaminen omaksi toiminnaksi ei ole mahdollista ja kustannukset nousisivat kaikilla toimialoilla merkitt\u00e4v\u00e4sti. <\/p>\n\n\n\n

Lausunnot korostavat my\u00f6s kyberturvallisuuden ja varautumisen heikkenemist\u00e4, koska pienill\u00e4 kunnilla ei ole kyky\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 24\/7-tietoturvaa ilman sidosyksik\u00f6iden tukea. Salla ja Savukoski katsovat, ett\u00e4 toimivat yhteisty\u00f6rakenteet romutettaisiin ilman toimivia vaihtoehtoja, mik\u00e4 heikent\u00e4isi palvelujen jatkuvuutta ja laatua. <\/p>\n\n\n\n

Suomen suurin kaupunki Helsinki yhtyi Sallan ja Savukosken n\u00e4kemyksiin huomauttaen, ett\u00e4 10 prosentin omistusraja ei perustu tutkittuun tietoon tai EU-s\u00e4\u00e4ntelyyn, vaan se rajoittaisi kunnallista itsehallintoa ja purkaisi toimivia seudullisia yhteisty\u00f6malleja my\u00f6s suurissa kaupungeissa. Helsinki korosti, ett\u00e4 esityst\u00e4 ei ole valmisteltu riitt\u00e4v\u00e4sti, kustannus- ja hallinnolliset vaikutukset on arvioitu puutteellisesti ja siirtym\u00e4aika on t\u00e4ysin riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. <\/p>\n\n\n\n

Yhteenvetona muutokset toimeenpanevien kuntien kaikki lausunnot osoittavat, ett\u00e4 lakiesitys ei lis\u00e4isi kilpailua eik\u00e4 tehokkuutta, vaan nostaisi kustannuksia, heikent\u00e4isi palvelujen turvallisuutta ja jatkuvuutta sek\u00e4 kaventaisi kuntien itsehallintoa erityisesti pieniss\u00e4 kunnissa, mutta my\u00f6s suurissa kaupungeissa. <\/p>\n\n\n\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h3>\n\n\n\n

Esityksen tavoitteena on parantaa kilpailua, tehokkuutta ja saada aikaan kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden antamien yhdensuuntaisten lausuntojen perusteella olisi k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 p\u00e4invastoin: kilpailu ei lis\u00e4\u00e4nny markkinapuutteen vuoksi, ainakin pienten kuntien kustannukset nousevat merkitt\u00e4v\u00e4sti, hallintotaakan lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 tehottomuus lis\u00e4\u00e4ntyy sek\u00e4 alueellinen elinvoima heikkenee, kun pienet kunnat menett\u00e4v\u00e4t palvelutuotannon edellytykset. <\/p>\n\n\n\n

Esitys on t\u00e4ysin ristiriidassa omien tavoitteidensa kanssa. Sen sijaan esitys t\u00e4ss\u00e4 muodossaan vaarantaisi ainakin pienten kuntien taloudet ja palvelutuotannon, heikent\u00e4isi kyberturvallisuutta ja lis\u00e4isi julkisia kustannuksia mittavasti. <\/p>\n\n\n\n

Puutteellisesti perusteltu esitys vaarantaisi my\u00f6s hyvinvointialueiden palvelujen jatkuvuuden ja nostaisi kustannuksia. <\/p>\n\n\n\n

Siksi Keskustan valiokuntaryhm\u00e4n mielest\u00e4 lakiehdotukset on hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4, jos talousvaliokunnassa ei tehd\u00e4 seuraavia korjauksia: <\/p>\n\n\n\n