{"id":3263,"date":"2026-07-20T11:57:43","date_gmt":"2026-07-20T11:57:43","guid":{"rendered":"https:\/\/hankintalaki.fi\/?p=3263"},"modified":"2026-07-21T05:55:02","modified_gmt":"2026-07-21T05:55:02","slug":"orpo-varoitti-lobbareista-ja-ostetusta-hallitusohjelmasta-kevaalla-2019-onko-orpon-oma-hallitusohjelma-ostettu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/hankintalaki.fi\/?p=3263","title":{"rendered":"Orpo varoitti lobbareista ja \u201dostetusta hallitusohjelmasta\u201d kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019 \u2013 Onko Orpon oma hallitusohjelma \u201dostettu\u201d?"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Nykyinen p\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpo varoitti vuonna 2019 lobbareiden vaaroista ja \u201dostetusta hallitusohjelmasta\u201d. Nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin, vaalisumavuonna 2023, suomalaiset puolueet saivat enn\u00e4tyksellisen summan, kahdeksan miljoonaa euroa tukijoiltaan. Orpon oma hallitusohjelma on liki identtinen h\u00e4nen puolueensa rahoittajien vaatimuslistan kanssa. Onko Orpon oma hallitusohjelma siis \u201dostettu\u201d, jossa julkishankintamiljardien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 hankintalaki on suurin yksitt\u00e4inen ostos?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

YLE raportoi Helsingiss\u00e4 Narinkkatorilla toukokuussa 2019 Orpon puheesta: \u201dKun me tiedet\u00e4\u00e4n viel\u00e4 etuj\u00e4rjest\u00f6jen valtavat panostukset paikalla olevien puolueiden vaalikampanjointiin ja niiden tukemiseen, ei voi milt\u00e4\u00e4n muulta ajatukselta v\u00e4ltty\u00e4 kuin silt\u00e4, ett\u00e4 kun he istuvat siell\u00e4 neuvottelijoina, olemme saamassa Suomeen ostetun hallitusohjelman\u201d, Orpo sanoi YLE<\/a>:n ja Suomenmaan<\/a> mukaan.
\u201dKokoomus yksiselitteisesti vaatii lobbareita ja SAK:ta ulos S\u00e4\u00e4tytalosta\u201d, Orpo jatkoi.<\/p>\n\n\n\n

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasosen mukaan asiantuntijoita on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuunnella, mutta lobbareita ei pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 kirjoittamaan hallitusohjelmaa, kokoomuksen oma julkaisu Verkkouutiset<\/a> raportoi 2019. Vuonna 2026 h\u00e4n tuore vauvansa syliss\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4ttelee k\u00e4ynniss\u00e4 olevaa Helsinki Garden -korruptiokohua ja yritt\u00e4\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 huomion edellisen vaalikauden \u201dUniperi-kohuun\u201d.

Grahn-Laasosen 93535 euron vaalibudjetissa 2023 suurimmat ilmoitetut tuenantajat olivat elinkeinoel\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4: Pro Markkinatalous ry (\u20ac6000) ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (\u20ac5000). Oman vaalirahoitusilmoituksensa mukaan Grahn-Laasonen itse maksoi vaalikulujaan vain 2064 euron edest\u00e4, eli kaksi prosenttia kokonaisbudjetista. (Sanni Grahn-Laasosen vaalirahoitusilmoitus, 2023 eduskuntavaalit)<\/a>

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Sanni Grahn-Laasosen omaa korruptioviestint\u00e4\u00e4 sosiaalisessa mediassa toukokuulta 2019 ja hein\u00e4kuulta 2026. Grahn-Laasonen maksoi itse vain kaksi prosenttia vaalibudjetistaan vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. (sosiaalisen median kuvakaappauksia)<\/em>
<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Grahn-Laasonen kirjoitti eduskuntavaalien alla pamfletin yhdess\u00e4 jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4isen Sinuhe Wallinheimon kanssa otsikolla Reilumman kilpailun Suomi \u2013 Kuinka markkinatalous valjastetaan entist\u00e4 paremmin suomalaisten hy\u00f6dyksi? Pamfletti k\u00e4sitteli julkisten hankintojen yh\u00e4n voimakkaampaa ohjaamista yksityisille yrityksille. Grahn-Laasosen tapaan Wallinheimolla olikin vaalirahoitus kunnossa kev\u00e4\u00e4n 2023 vaaleissa. Yksityishenkil\u00f6iden j\u00e4lkeen suurimmat ilmoitetut tuenantajat kansanedustaja Wallinheimon 48 439 euron vaalibudjetissa 2023 olivat elinkeinoel\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (\u20ac5 000) sek\u00e4 Pro Markinatalous (\u20ac4 500). Oman vaalirahoitusilmoituksensa mukaan Wallinheimo ei itse maksanut euroakaan omia vaalikuluja, eli py\u00f6re\u00e4t nolla prosenttia. (Sinuhe Wallinheimon vaalirahoitusilmoitus, 2023 eduskuntavaalit<\/a> VTV).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Orpon oma hallitusohjelma kuin suoraan vaalirahoittajilta<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Ylen toukokuussa 2023 tekem\u00e4n laskelman mukaan Orpon hallituksen hallitusohjelmaneuvottelujen aikaan kahden ensimm\u00e4isen viikon aikana listalla oli l\u00e4hes 640 kuulemiskertaa ja noin 540 eri henkil\u00f6\u00e4. Orpon oman ilmoituksen mukaan neuvotteluissa oli l\u00e4hes 800 asiantuntijapuheenvuoroa, kun my\u00f6s muut ministeri\u00f6iden virkamiehet ja ty\u00f6ryhmien sis\u00e4iset kuulemiset laskettiin mukaan.<\/p>\n\n\n\n

Kuultavista suuri osa oli virkamiehi\u00e4, tutkijoita ja virastojen johtoa. Mukana oli huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6jen ja yritysten edustajia \u2013 juuri niit\u00e4 toimijoita, joita Orpon kokoomus nimitti lobbareiksi ja joiden puolueen edustajat ilmoittivat \u201dostavan hallitusohjelman\u201d vuonna 2019.<\/p>\n\n\n\n

Etuj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 eniten kuulemisia saivat: Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitto EK (yhdeks\u00e4n kuulemiskertaa), SAK (viisi kertaa), Akava (nelj\u00e4 kertaa), Suomen Yritt\u00e4j\u00e4t (kolme kertaa), SuPer (kolme kertaa) ja Tehy (kaksi kertaa). T\u00e4m\u00e4 lista ei viel\u00e4 kata kaikkia j\u00e4rjest\u00f6jen tai yritysten edustajia. T\u00e4ydellinen aineisto sis\u00e4lsi henkil\u00f6n nimen, teht\u00e4v\u00e4n, organisaation ja usein kuulemisen ty\u00f6ryhm\u00e4n. Valtioneuvoston nykyinen verkkosivu ohjaa pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n tiedot eduskunnan arkistosta.<\/p>\n\n\n\n

Lopullinen hallitusohjelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 noin 80 prosenttia Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n EK:n, Suomen Yritt\u00e4jien SY:n ja Keskuskauppakamarin vaaliohjelmatavoitteista, noin puolet kirjaimellisesti. Mukana toivelistalla on my\u00f6s hankintalain uudistaminen niin, ett\u00e4 vaalirahoittajat saisivat mahdollisimman suuren osuuden hankinnoista, jotka nyky\u00e4\u00e4n kanavoituvat kuntien ja hyvinvointialueiden omistamien inhouse-yhti\u00f6iden kautta. Puolet inhouse-yhti\u00f6iden liikevaihdosta tulee jo nyt markkinaan inhouse-yhti\u00f6iden kilpailutuksissa.
(Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n yhteiset hallitusohjelmatavoitteet 2023<\/a> \/ P\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023<\/a>)<\/p>\n\n\n\n

Oikeuskansleri selvitt\u00e4\u00e4 Garden-p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja Orpon vaalirahoituksen yhteyksi\u00e4 \u2013 hankintalain kohdalla yhteys on eritt\u00e4in julkinen<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Media, erityisesti Helsingin Sanomat, on hein\u00e4kuussa 2026 julkaissut lukuisia paljastavia uutisia Petteri Orpon hallituksen poikkeuksellisista menettelytavoista sen p\u00e4\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 35 miljoonan euron tuesta Helsinki Garden -rakennushankkeelle sek\u00e4 kokoomuksen vaalirahoituksen kytk\u00f6ksist\u00e4 t\u00e4h\u00e4n hankkeeseen. Helsingin Garden -hankkeen rakennuttajaksi valitulla yhti\u00f6ll\u00e4 on yhteys Kokoomukseen ja Petteri Orpoon pitk\u00e4\u00e4n jatkuneen puoluetuen kautta. Oikeuskansleri selvitt\u00e4\u00e4 asiaa, YLE raportoi. Sen haastatteleman julkisoikeuden professori Tomi Voutilaisen mukaan ministeri on esteellinen, \u201djos h\u00e4n itse osallistuu asian k\u00e4sittelyyn, jossa tehdyll\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 voi olla erityist\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 suoraan vaalirahoittajaan kytkeytyv\u00e4lle toimijalle\u201d.
(YLE: Professori: Oikeuskanslerin etsitt\u00e4v\u00e4 Garden-p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja Orpon vaalirahoituksen v\u00e4lilt\u00e4 suora yhteys<\/a>)<\/p>\n\n\n\n

Hein\u00e4kuun 20. p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4\u00e4ministeri Orpo ilmoitti, ettei hallitus en\u00e4\u00e4 edist\u00e4 Garden Helsinki -hanketta. ”Poliittista tukea -hankkeelle ei en\u00e4\u00e4 ole”, HS raportoi<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Hankintalain kohdalla t\u00e4m\u00e4 suora yhteys on selv\u00e4 ja osin hyvin julkinen. Vaalirahoittajat vaativat saada julkishankintojen miljardeja ja saivat haluamansa lain, jonka julkisesti ilmoitettu tavoite on siirt\u00e4\u00e4 hankintamiljardeja vaalirahoittajarahastojen taustalla oleville yrityksille. Niist\u00e4 julkisimmat ovat EK:n hallinnoima Pro Markkinatalous -rahasto sek\u00e4 runsaasti vaalirahoitusta antanut MaRa, joka p\u00e4\u00e4si yll\u00e4tt\u00e4en aivan hankintalain viime metreill\u00e4 talousvaliokunnan kuultavaksi (tarkista). Esimerkiksi hankintalakia kiivaasti l\u00e4piajanut raumalainen vastuuministeri Matias Marttisen (kok) kolme nimetty\u00e4 rahallista tukijaa ovat Pro Markkinatalous ry (\u20ac6000), Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (\u20ac1750) ja Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitto ry (\u20ac1500). Marttinen rahoitti itse 78 502,18 euron vaalibudjetistaan vuonna 2023 vain 1 753,08 euroa eli kaksi prosenttia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Valtaosan vaalirahoituksensa l\u00e4hteist\u00e4 ehdokas voi laillisesti peitt\u00e4\u00e4 useilla tavoilla, muun muassa rahastojen ja s\u00e4\u00e4ti\u00f6iden avulla. Tutkija Tomi Venho on kuvannut ilmi\u00f6t\u00e4 laajasti raporteissaan, joista tuorein Demokratiaa euroilla<\/a> julkaistiin kes\u00e4kuussa 2026. (KAKS: Kunnallista puoluetukea kierret\u00e4\u00e4n puolueveroina ja valtuustotukina<\/a> \/ Rahastaa, ei rahasta, rahastaa<\/a>)<\/p>\n\n\n\n

Vaalirahoittajien vaikuttamista kunta- ja aluevaalien alla 2025 yritt\u00e4j\u00e4-\u00e4\u00e4nest\u00e4jiin vetoamalla<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vuoden 2025 kunta- ja aluevaalit j\u00e4rjestettiin sunnuntaina 13. huhtikuuta 2025. Huhtikuun 10. p\u00e4iv\u00e4 suuria vaalirahoittajia edustava EK tuli ulos tiedotteella<\/a>, jossa se ilmoitti hankintalain olevan niille ensisijainen hanke: \u201dElinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitto pit\u00e4\u00e4 hankintalain uudistamista v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4.\u201d EK:n tiedote korosti, ett\u00e4 kyse on merkitt\u00e4vist\u00e4 potista varoja, joita tulisi jatkossa ohjata sen etupiirille: \u201dKyseess\u00e4 on 37 miljardin euron kokoinen valtava markkina, johon eritoten paikallisten pk-yritysten olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 mukaan tarjoamaan omaa osaamistaan ja luomaan elinvoimaa kotikuntaansa\u201d, tiedote v\u00e4itt\u00e4\u00e4.

Markkinoiden keskittymisest\u00e4 \u2013 siirtymisest\u00e4 pois paikallisyrityksilt\u00e4 \u2013 toistuvasti lakilausunnoissaan ja markkina-analyyseiss\u00e4\u00e4n varoitelleen Kilpailu- ja kuluttajaviraston arvion mukaan kes\u00e4kuussa 2026 eduskunnassa l\u00e4pimennyt ei todenn\u00e4k\u00f6isimmin lis\u00e4\u00e4 edes yksityist\u00e4 markkinaa \u2013 ja valtiovarainministeri\u00f6n toistuvien arvioiden mukaan varoittaa lain johtavan kustannusnousuun. Suuryrityksi\u00e4 edustava EK painotti kunta- ja aluevaalien alla olevansa suurten yritysten sijaan pienten, paikallisten yritysten asialla.

Valtiovarainministeri\u00f6 (VM) varoitti kuitenkin lainvalmistelun aikana useaan kertaan, ett\u00e4 hankintalain muutos ei tule lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kilpailua eik\u00e4 markkinaehtoista palvelutuotantoa, vaan kasvattaa kustannuksia, hallinnollista taakkaa ja riskej\u00e4 erityisesti pieniss\u00e4 kunnissa. VM oli erityisen huolissaan lakimuutoksen aiheuttamasta kyberturvavaarasta ja kansallisen tietoteknologisen suvereniteetin vaarantumisesta. Ministeri\u00f6 esitti n\u00e4kemyksens\u00e4 eduskunnan perustuslakivaliokunnalle 16.3.2026 antamassaan harvinaisen suorasanaisessa lausunnossaan.
(Valtiovarainministeri\u00f6: Lausunto hallituksen esityksest\u00e4 hankintalain muuttamiseksi<\/a>, PeVL 16.3.2026).<\/p>\n\n\n\n

\u201dNimenne tullaan muistamaan\u201d \u2013 vaalirahoittajat kiitt\u00e4v\u00e4t hankintalaista 2027 vaaleissa<\/strong><\/h3>\n\n\n\n



<\/p>\n\n\n\n

\"\"
\u201dNimenne tullaan muistamaan yritt\u00e4jien toimesta\u201d, Suomen Yritt\u00e4jien elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Harri Jaskari kiitt\u00e4\u00e4 vaalirahoittajien vaatiman hankintalain hyv\u00e4ksyneit\u00e4 kansanedustajia LinkedIniss\u00e4. (LinkedIn-kuvakaappaus)<\/a><\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vaikka ty\u00f6nantajaj\u00e4rjest\u00f6t tuovat vuoroin julkisten varojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 vaatimuksiaan, ja vuoroin lupauksiaan tulevasta vaalirahoituksesta esiin toistuvasti, Suomen vaalirahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4 on kaikkea muuta kuin avoin. Transparency International huomautti asiasta jo 2000-luvun alussa, jolloin se vertasi raportissaan Suomen vaalirahoituksen l\u00e4pin\u00e4kyvyyden puutetta Valko-Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n. (Transparency International: Global Corruption Report 2004: Political Corruption<\/a> \/ Transparency International: Global Corruption Report 2004: Political Corruption<\/a> \/ YLE: Justice Official: Shady Election Funding Common)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sittemmin vaalirahoituksen raportointivelvoitteita on Suomessa lis\u00e4tty, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 valtaosa ehdokkaiden saaman rahatuen alkuper\u00e4st\u00e4 peittyy rahastojen, s\u00e4\u00e4ti\u00f6iden ja muiden laillisten kiertoteiden kautta. Yksi n\u00e4ist\u00e4 rahoitustaustan peitt\u00e4vist\u00e4 rahastoista, ty\u00f6nantajaj\u00e4rjest\u00f6jen Pro Markkinatalous -rahasto, aikoo jakaa enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4n, 2,3 miljoonaa euroa vaalirahaa vuoden 2027 vaaleissa, Helsingin Sanomat raportoi 7. joulukuuta 2025 (HS: Porvarileiri valmistautuu tukemaan eduskuntavaaleja enn\u00e4tysm\u00e4isell\u00e4 summalla<\/a>). Summa olisi enn\u00e4tyksellinen, sill\u00e4 vuoden 2023 vaaleissa yhdistyksen budjetti oli 1,5 miljoonaa euroa, lehti raportoi. Kokonaisuudessaan vaalivuoden 2023 puoluerahoitus ulkoisista oli raportoidun historian huikein. Rahaa virtaa puolueille 3\u20135 miljoonaa vuodessa, mutta vuonna 2023 puolueiden rahoitus nousi 8 miljoonaan (kuva alla, kuvakaappaus vuoden 2024 VTV:n puoluerahoitusraportista<\/a>)<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Screenshot<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Hankintalakiprosessiin on alusta l\u00e4htien liittynyt erikoisia yksityiskohtia. Er\u00e4s sellainen on Hankintalain uudistamista k\u00e4sittelev\u00e4n ty\u00f6ryhm\u00e4n mietint\u00f6\u00e4 <\/a>varten asiantuntijana kuultuihin kuuluneen, Handata Oy:n toimitusjohtajan Jorma Saarikedon rooli.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4n on toistuvasti arvostellut inhouse-yhti\u00f6it\u00e4 muun muassa Kauppalehdess\u00e4 (Mielipidekirjoitus: Ilman avoimuutta inhouse-j\u00e4rjestelm\u00e4 menett\u00e4\u00e4 uskottavuutensa)<\/a> ja ajanut hankintadatan avaamista vain inhouse-yhti\u00f6iden osalta. Handatan ydinliiketoiminta on julkisen ostolaskudatan myyminen.<\/p>\n\n\n\n

Saariketo toimii my\u00f6s Varsinais-Suomen Yritt\u00e4jien hankintaneuvojana<\/a>. H\u00e4n on toistuvasti arvostellut inhouse-yhti\u00f6it\u00e4 muun muassa Kauppalehdess\u00e4 (Mielipidekirjoitus: Ilman avoimuutta inhouse-j\u00e4rjestelm\u00e4 menett\u00e4\u00e4 uskottavuutensa<\/a>) ja ajanut hankintadatan avaamista vain inhouse-yhti\u00f6iden osalta. Handatan ydinliiketoiminta on julkisen ostolaskudatan myyminen.<\/p>\n\n\n\n

Saarikedolla on muutenkin v\u00e4rik\u00e4s henkil\u00f6historia. HS raportoi vuonna 2001, ett\u00e4 Saariketo sai kahdeksi vuodeksi vankeutta Uotin veljesten pitk\u00e4\u00e4n jatkuneissa talousrikosoikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4. ”Tuomiot tulivat t\u00f6rkeist\u00e4 veropetoksista, velallisen ep\u00e4rehellisyksist\u00e4 ja avunannoista kirjanpitorikoksiin. Enimm\u00e4israngaistus olisi ollut seitsem\u00e4n vuotta vankeutta. Rangaistuksia mitatessaan oikeus otti huomioon muun muassa tekojen suunnitelmallisuuden ja rikosten poikkeuksellisen vakavuuden”, HS analysoi Uotien kuusi- ja viisivuotisia vankeustuomioita. (HS: Uotien vankeustuomiot pidentyiv\u00e4t hovioikeudessa<\/a>)<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Annaliisa Oksanen oli EK:ssa vastuussa hankintalain lobbaamisesta ennen siirtymist\u00e4\u00e4n Tuusulan kunnan kansliap\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi. Kokoomuksen entinen puoluesihteeri Harri Jaskari on puolestaan vastannut SY:n hankintalaki-lobbauksesta. Jorma Saariketo on ollut \u00e4\u00e4nek\u00e4s inhouse-arvostelija ja liiketoimintansa hankintadatan yksipuolisen avaamisen edist\u00e4j\u00e4 \u2013 vain julkisomisteisten yritysten osalta. (LinkedIn-kuvakaappaus)<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Hankintalakia vastusti kes\u00e4kuun 2026 \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 vain yksi hallituspuolueen kansanedustaja, Kokomuksen Aleksi J\u00e4ntti. J\u00e4ntin mielest\u00e4 uusi hankintalaki sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 puolustusturvallisuuteen, kyberturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvi\u00e4 riskej\u00e4, vaikka itse lain tavoitteet ovat h\u00e4nen mukaansa erinomaiset. Kansanedustaja pit\u00e4\u00e4 ongelmana vaatimusta 10 prosentin v\u00e4himm\u00e4isomistuksesta, joka johtaa h\u00e4nen mukaansa yhti\u00f6iden pilkkomiseen ja toimintojen p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyyteen. \u201dSe ei oikeastaan perustu mihink\u00e4\u00e4n. Se on vain asetettu luku\u201d, J\u00e4ntti kommentoi Iltalehdelle kes\u00e4kuussa 2026<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Sen sijaan J\u00e4ntin kollega, kaansanedustaja Noora Fagerstr\u00f6m (kok) lupaa Verkkouutisten haastattelussa<\/a> lain hankintalain avaavan ”40 miljardin ostot kilpailulle”.<\/p>\n\n\n\n

Hankintalain valmistelun viimehetkill\u00e4 oli viel\u00e4 er\u00e4s erikoinen episodi. Yll\u00e4tt\u00e4en eduskunnan talousvaliokunta pyysi kuultavakseen aktiivisena vaalirahoittajana keskeisille kokoomuspoliitikoille toimivan Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n sek\u00e4 Visit Finlandin. Lis\u00e4ksi valiokunta pyysi Vaasan ja Lahden matkailulta kirjalliset lausunnot. Miksi? Matkailuala on hankintalain kokonaisuudessa, kymmenien miljardien eurojen julkishankinnoissa, t\u00e4ysin marginaalinen seikka \u2013 varsinkin kun kuntien, kaupunkien, hyvinvointialueiden, maakuntaliittojen, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, ty\u00f6ntekij\u00e4j\u00e4rjest\u00f6jen, valtioneuvoston kanslian, valtionvarainministeri\u00f6n ja liki kaikkien muiden ministeri\u00f6iden, KKV:n, Kelan, Valtion kyberturvallisuusjohtajan ja lukemattomien muiden toimijoiden perustellun kriittisi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 ei hallitusryhmien edustajat suostuneet noteeraamaan.<\/p>\n\n\n\n

Lue lis\u00e4\u00e4:<\/h4>\n\n\n\n