{"id":971,"date":"2025-09-07T22:16:34","date_gmt":"2025-09-07T22:16:34","guid":{"rendered":"https:\/\/hankintalaki.fi\/?p=971"},"modified":"2025-09-07T22:16:35","modified_gmt":"2025-09-07T22:16:35","slug":"turun-yliopisto-huippututkimus-ei-perustu-massatuotelaitemarkkinoille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/hankintalaki.fi\/?p=971","title":{"rendered":"Turun yliopisto: Huippututkimus ei perustu massatuotelaitemarkkinoille"},"content":{"rendered":"<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-large is-resized\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"414\" src=\"https:\/\/hankintalaki.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Turun-yliopisto-1024x414.jpg\" alt=\"Turun yliopisto\" class=\"wp-image-968\" style=\"width:194px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/hankintalaki.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Turun-yliopisto-1024x414.jpg 1024w, https:\/\/hankintalaki.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Turun-yliopisto-300x121.jpg 300w, https:\/\/hankintalaki.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Turun-yliopisto-768x311.jpg 768w, https:\/\/hankintalaki.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Turun-yliopisto.jpg 1236w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8221;Vallitseva hankintalains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 korostaa jo mahdollisuutta markkinakartoituksen tekoon. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta 65 \u00a7 uudistus ei tuone hankinnan valmisteluun erityist\u00e4 uutta n\u00e4k\u00f6kulmaa ottaen huomioon, ett\u00e4 varsinaista pakollista menettelytapaa toteuttaa markkinakartoitus ei ole s\u00e4\u00e4detty sen paremmin vallitsevassa kuin uudistettavassa s\u00e4\u00e4d\u00f6ksess\u00e4. Molemmissa tapauksissa markkinakartoituksen toteutustapa on vapaamuotoinen, kunhan huomioidaan tietyt yleiset periaatteet kuten syrjim\u00e4tt\u00f6myyden periaatteet.  Ottaen huomioon hankintayksik\u00f6iden tarvitsema palvelu- ja tavarasegmenttien moninainen laajuus, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole tarkoituksenmukaista edes yritt\u00e4\u00e4 muodostaa pakollista markkinakartoitusmenettely\u00e4, jolloin markkinakartoituksen toteutustavan pit\u00e4minen vapaamuotoisena on edelleen tarpeen.<br><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ehdotus on kuitenkin liitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 markkinakartoituksen tekoon mm. hankintamenettelyn keskeytyksen osalta erityisi\u00e4 oikeudellisia vaikutuksia. Yhden tarjouksen tilanteessa hankintaa ei ehdotuksen mukaan tarvitse keskeytt\u00e4\u00e4 mm, jos markkinakartoitus on suoritettu 65 \u00a7:n mukaisesti. Keskeytyss\u00e4\u00e4d\u00f6ksen tarpeellisuus osoittautuu varsin kyseenalaiseksi yhden tarjouksen tilanteessa ottaen huomioon, ett\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti jonkin asteinen, siis vapaamuotoinen markkinoiden, tuotteiden ja palveluiden nykytilan kartoitus on kuitenkin toteutettu hankintayksik\u00f6n valmistellessa kilpailutusta vanhan sopimuskauden p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4. S\u00e4\u00e4d\u00f6ksen soveltamisala todellisuudessa j\u00e4\u00e4 siten varsin ep\u00e4tarkaksi, ep\u00e4selv\u00e4ksi eik\u00e4 palvele lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n selkeytysvaatimusta. <br><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kategorinen, kaikille hankintayksik\u00f6ille asetettu velvoite kilpailuttaa hankinta uudelleen yhden tarjouksen tilanteessa on keinotekoinen ja ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen eik\u00e4 palvele toisaalta hankintayksik\u00f6iden v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien tarpeiden huomioimista eik\u00e4 ole perusteita olettaa sen lis\u00e4\u00e4v\u00e4n kilpailutusta. Jos virallisen kilpailutusmenettelyn kautta toteutetussa kilpailutuksessa on tullut vain yksi tarjous, ei ole mit\u00e4\u00e4n konkreettisia perusteita olettaa, ett\u00e4 sama uudelleen kilpailutettaessa saataisiin useampi tarjous. <br><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Korkeakoulusektori poikkeaa monelta osin muista hankintayksik\u00f6ist\u00e4. Esimerkiksi kunnat toteuttavat lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asetettuja palvelutoimintoja ja kilpailuttavat palveluita tai tavarahankintojaan siten, ett\u00e4 ratkaisu palvelisi mahdollisimman hyvin laajaa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kuntaa. T\u00e4m\u00e4 huomioiden toimittajakentt\u00e4 on my\u00f6s laajempi kuin esimerkiksi korkeakoulusektorilla. Korkeakoulujen perusteht\u00e4v\u00e4 yliopistolains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6nkin mukaan on mm. korkeatasoinen huippututkimus. Korkeakoulujen tutkimukseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vien laitteiden tai palveluiden hankinnat usein kohdistuvat ratkaisuihin, joissa korostuu uudet, tulevaisuuteen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t innovatiiviset, uudet ratkaisut ja sen mukaiset vaatimukset. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta etenkin huipputekniset laitteiden markkinat voivat olla varsin kapeat.  Korkeakoulut kilpailevat globaalisti tutkimusmarkkinoilla ja pyrkiv\u00e4t saamaan v\u00e4lineist\u00f6n, mik\u00e4 mahdollistaa uutta, innovatiivista tutkimusta. Markkinat ovat vakiintuneesti ko. sektoreilla usein kapeat, koska huippututkimus ei usein perustu massatuotelaitemarkkinoille. Korkeakouluilla tulee pit\u00e4\u00e4 vapaa valta valita tutkimuskohteidensa kohdennus. Korkeakoulujen tulee edelleen saada asettaa n\u00e4in ollen hankittavalle laitteille ja palveluille korkeat ja tinkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4t, sen asettamiin tutkimustavoitteiden t\u00e4ytt\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t vaatimukset ja ilman, ett\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 vaatimuksista jouduttaisiin tinkim\u00e4\u00e4n vain sen vuoksi, ett\u00e4 riskin\u00e4 on saada yksi tarjous. Jotta tutkimuskohteiden valintavapaus voi toimia my\u00f6s konkreettisesti, edellytt\u00e4\u00e4 se, ettei keinotekoisesti aseteta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 esteit\u00e4 hankkia v\u00e4lineist\u00f6\u00e4 tai palvelua, jossa markkinat ovat kapeat ja jossa voidaan joutua yhden tarjouksen tilanteeseen. Hankintalains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 uudistamalla ehdotetulla tavalla ei tule ohjata korkeakouluja toteuttamaan hankintoja alentamalla hankinnan v\u00e4himm\u00e4isvaatimuksia, jotka eiv\u00e4t palvelisi sen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mi\u00e4 korkeita tutkimustarpeita. Uudelleen kilpailuttamisvelvoite p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4 on siten eritt\u00e4in ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen eik\u00e4 sill\u00e4 voida olettaa olevan kilpailua lis\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta. Velvoite todenn\u00e4k\u00f6isesti vain lis\u00e4\u00e4 byrokratiaa, hankinnan toteutuksen hankintayksik\u00f6lle aiheutuvia kustannuksia ja viiv\u00e4stytt\u00e4\u00e4 hankinnan toteutusta. Lis\u00e4ksi ehdotus johtaisi ennemminkin suorahankintailmoitusten m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymiseen potentiaalisen yhden toimittajan tilanteessa sen sijaan, ett\u00e4 varmuuden vuoksi p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n testata markkinat julkaisemalla normaali hankintalain mukainen avoin kilpailutus ja ottaa riski\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 saadaan vain yksi tarjous. <br><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Korkeakoulujen rahoitus ja sit\u00e4 kautta monet hankinnat perustuvat entist\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4n rahoitukseen. T\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4n rahoitukseen liittyy k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 aina aikam\u00e4\u00e4reet, jonka kuluessa hankinta on toteutettava. Rahoittajasta riippuen rahoitus on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 usein tavalla, joka ei mahdollista useaa hankintalain mukaista kilpailuttamiskierrosta. Pakollinen uudelleen kilpailutusvelvoite lis\u00e4isi siten riski\u00e4, ett\u00e4 hankintaa ei voida toteuttaa lainkaan rahoitusehtojen puitteissa. Uudelleenkilpailuttamisvelvoitetta ei siten tulisi s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 lainkaan tai s\u00e4\u00e4d\u00f6kseen tulisi vaihtoehtoisesti liitt\u00e4\u00e4 selke\u00e4 poikkeus siit\u00e4, ettei m\u00e4\u00e4r\u00e4ys koske esim. tutkimustoimintaan t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 laitteita tai palveluja.   <br><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hankintalain 75 \u00a7 ei tule muuttaa ehdotetulla tavalla. Se, miss\u00e4 kokonaisuudessa hankinta toteutetaan on vallitsevassa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 j\u00e4tetty hankintayksik\u00f6n harkintavaltaan eik\u00e4 osiin jakamista tai j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 ole voitu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valitusperusteena. Suomenkin kansallinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 perustuu direktiivin. Direktiivi\u00e4 valmisteltaessa p\u00e4\u00e4tettiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisist\u00e4 syist\u00e4 ottaa nimenomaan se kanta, ettei osiin jakamattomuutta tule pakolla s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 osaksi kansallista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 ja kukin valtio sai itse m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, voiko osiin jakamista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valitusperusteena vai ei. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vallitsevana kantana on ollut EU valtioissa se, ettei osiin jakamista voida k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valitusperusteena. Hankintayksik\u00f6t kykenev\u00e4t itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n mm. omien hallintorakenteiden, olemassa olevien muiden ratkaisumallien johdosta sen, miss\u00e4 kokomaisuudessa hankinta on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 sen kannalta kilpailuttaa ja vastaavasti, jaetaanko se osiin ja millaisiin osiin. Markkinoilla ei t\u00e4t\u00e4 tietoja voi olla. Valitusmahdollisuuden avaaminen t\u00e4h\u00e4n johtaa todenn\u00e4k\u00f6isesti turhien valitusten lis\u00e4\u00e4ntymiseen, koska pelkk\u00e4 v\u00e4itemahdollisuus siit\u00e4, ettei hankintaa ole jaettu osiin riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla, on omiaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kilpailutukseen osallistuneiden, h\u00e4vinneiden tarjoajien halukkuutta saada muutettua n\u00e4ille ep\u00e4edullinen ratkaisu ja uudelleen kilpailutuksen alle. Koska osiin jakaminen ja sen riitt\u00e4vyys voidaan aina ns. riitauttaa, on vaarana luoda loputon v\u00e4itemahdollisuus uusine uudelleen kilpailuttamisineen, koska loppujen lopuksi ainoa taho, jolla on edellytykset arvioida sopivan kokonaisuuden j\u00e4rkevyytt\u00e4 ja mielekkyytt\u00e4, on hankintayksikk\u00f6 itse. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Olemassa olevaa 75 \u00a7:\u00e4\u00e4 ei siten tule muuttaa ehdotetulla tavalla, vaan osiin jakaminen ja sen mahdollisuus tulee s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 hankintayksik\u00f6ll\u00e4 ilman, ett\u00e4 ko. ratkaisu voi joutua valituksen kohteeksi.   Pakollinen pilkkominen muutoinkaan ei edist\u00e4 hankintojen kustannustehokasta ratkaisua, johtaisi kokonaisuuden pirstoutumiseen usein vaikeasti hallittaviin, ep\u00e4loogisiin osakokonaisuuksiin ja kustannusten nousuun. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Osiin jakamisen valitusmahdollisuus ei tuo mit\u00e4\u00e4n uskottavaa, konkreettista hy\u00f6ty\u00e4 kenellek\u00e4\u00e4n menettelyyn osallistuneista.&#8221;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8221;Vallitseva hankintalains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 korostaa jo mahdollisuutta markkinakartoituksen tekoon. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta 65 \u00a7 uudistus ei tuone hankinnan valmisteluun erityist\u00e4 uutta n\u00e4k\u00f6kulmaa ottaen huomioon, ett\u00e4 varsinaista pakollista menettelytapaa toteuttaa markkinakartoitus ei ole s\u00e4\u00e4detty sen paremmin vallitsevassa kuin uudistettavassa s\u00e4\u00e4d\u00f6ksess\u00e4. Molemmissa tapauksissa markkinakartoituksen toteutustapa on vapaamuotoinen, kunhan huomioidaan tietyt yleiset periaatteet kuten syrjim\u00e4tt\u00f6myyden periaatteet. Ottaen huomioon hankintayksik\u00f6iden tarvitsema palvelu- [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":968,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[26,3,24],"tags":[88,160,161],"class_list":["post-971","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-koulutus-ja-sivistys","category-lausunnot","category-varsinais-suomen-vaalipiiri","tag-sivistys","tag-turun-yliopisto","tag-varsinais-suomen-vaalipiiri"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/hankintalaki.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/971","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/hankintalaki.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/hankintalaki.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hankintalaki.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hankintalaki.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=971"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/hankintalaki.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/971\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":976,"href":"https:\/\/hankintalaki.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/971\/revisions\/976"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hankintalaki.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/968"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/hankintalaki.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=971"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/hankintalaki.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=971"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/hankintalaki.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=971"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}