Kouvola: Lakiesitys lisää kustannuksia ja uhkaa pienten kuntien jätehuollon jatkuvuutta

”Kunnat kamppailevat vakavien taloudellisten haasteiden kanssa, ja uudistus pahentaisi tilannetta entisestään. Riski hintojen nousulle ja palvelutason laskulle on todellinen, koska uudistuksen myötä kuntien sidosyksiköiden kautta saadut volyymiedut katoaisivat. Esimerkiksi taloushallintojärjestelmien ja palveluiden kehittämisen mahdollisuudet ja jatkuvuus tulisivat kärsimään, koska osaaminen on nykyisellään keskitetty sidosyksiköihin, ei kuntaan. Toiminnan jatkuvuuden osalta on tärkeää, että esimerkiksi taloushallinnon tukipalveluissa ja kehittämisessä on pitkäjänteinen ote. Yhteistyö ja volyymiedut on tunnistettu keskeiseksi neuvotteluvoimaksi suhteessa suuriin toimijoihin.

Suurille kaupungeille uudistus aiheuttaisi paljon työtä palveluiden uudelleenjärjestämisessä. Suurten kaupunkien konsernirakenteet ovat moninaiset, joten esitetty muutos tietäisi muutoksia useisiin yhtiöihin kaupunkikohtaisesti.

Toteutuessaan uudistuksella tulisi olemaan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia sidosyksiköiden henkilöstöön. Kasvukeskusten ulkopuolella, sidosyksiköt ovat houkuttelevia työnantajia asiantuntija-alalla. Yhtiöitä perustettaessa kunnista on siirtynyt osaajia sidosyksiköihin, ja niissä on paljon kuntien toimintaympäristön tuntevia asiantuntijoita.

Sidosyksikkönä toimivat yhtiöt ovat tärkeitä kuntien varautumisen näkökulmasta, koska palveluita tulee tuottaa myös tilanteissa, joissa se ei olisi yksityisen sektorin näkökulmasta kannattavaa. Sidosyksiköiden käytön rajaaminen on yhteydessä varautumisen ja huoltovarmuuden kysymyksiin.

Sidosyksiköiden omistusosuuden vähimmäisvaatimus uhkaa romuttaa Suomen kunnallisen jätehuoltojärjestelmän. Kymenlaakson Jäte Oy:n osalta lakiesityksen vaikutukset olisivat erittäin haitalliset. Kymenlaakson Jäte Oy on investoinut vuodesta 1997 alkaen jätehuoltojärjestelmään, joka mahdollistaa tehokkaan ja edullisen jätehuollon toimialueen kaikille asukkaille. Kouvolassa sijaitsevaan jätekeskukseen on rakennettu moderni jätteenkäsittelyinfrastruktuuri ja loppusijoitusalue, jotka hyödyttävät kaikkia omistajakuntia. Yhdeksästä omistajakunnasta vain Kouvola, Kotka ja Hamina täyttävät vähimmäisomistusvaatimuksen. Loput kuusi pientä omistajakuntaa, Iitti, Miehikkälä, Virolahti, Pyhtää, Lapinjärvi ja Mäntyharju, omistavat kukin alle 10 prosenttia. Toteutuessaan 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus johtaisi käytännössä Kymenlaakson Jäte Oy pakkopilkkomiseen. Tämä vaarantaisi jätehuollon erityisesti pienissä kunnissa, joilla ei ole resursseja järjestää palveluita. Vähimmäisomistusvaatimus aiheuttaisi mittavia hallinnollisia haasteita ja kustannuksia myös jäteyhtiön suuremmille omistajakunnille. Jäteyhtiön omaisuuden jakaminen olisi monimutkainen, pitkä ja kallis prosessi. Kymenlaakson Jäte on rakennuttanut viimeisen vajaan 30 vuoden aikana mittavat jätteenkäsittelyinfrat. Yhtiön tasearvo on 35,6 miljoonaa, mutta eri kunnat ovat liittyneet yhtiöön eri vuosina, jonka vuoksi omistusten jakaminen olisi paitsi erittäin vaikeaa myös kallista ja todennäköisesti ristiriitoja aiheuttavaa. Hallinnollista työtä ja kustannuksia aiheuttaisivat myös jäteyhtiön julkisesti kilpailuttamat, useiden vuosien mittaiset palveluhankintasopimukset. Jätehuollon toimialaan liittyy lukuisia erityispiirteitä, jotka on lakiesityksessä sivuutettu käytännössä kokonaan. Ympäristöministeriö on eriävässä mielipiteessään todennut
ehdotetun 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksen jätetoimialalle soveltumattomaksi ja esitetyn siirtymäajan riittämättömäksi.”