Kymenlaakson Jäte: Vähimmäisomistusvaatimus uhkaa romuttaa 28 vuoden yhteistyön

”Kymenlaakson Jäte Oy on kokonaan kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jolla on yhdeksän omistajakuntaa. Yhtiön omistajakunnista kolme, Kouvola, Kotka ja Hamina, täyttävät ehdotetun 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksen. Loput kuusi omistajakuntaa, Iitti, Miehikkälä, Virolahti, Pyhtää, Lapinjärvi ja Mäntyharju, omistavat kukin alle 10 prosenttia. Yksikään omistajakunnista ei omista yli 50 prosenttia yhtiöstä. Yhtään ulkopuolista tahoa ei yhtiön omistusosuuksissa ole. Määräysvalta on täysin kunnilla.

Sidosyksiköitä koskeva muutosesitys aiheuttaisi merkittäviä toimenpiteitä jäteyhtiön omistusjärjestelyissä. Koska yhtiöllä on omistajina vain yhdeksän kuntaa, niin teoriassa olisi mahdollista, että omistajakuntien omistussuhteita muutettaisiin siten, että kaikki kunnat omistaisivat vähintään 10 %. Kuntien omistusosuudet perustuvat kuitenkin kunnan asukaslukumäärään jätelain 79 §:n periaatteiden mukaisesti. Myös yhtiön tulevan toiminnan rahoitus perustuu kuntalaisilta laskutettaviin jätehuoltomaksuihin, eli kunnan asukasmäärään pohjautuvaan rahoitukseen. Vaikuttaa erittäin epärealistiselta vaihtoehdolta, että suuremmat omistajat vapaaehtoisesti vähentäisivät suhteellista omistusosuuttaan. Näin ollen, mikäli sidosyksiköitä koskeva vähimmäisomistusvaatimus toteutetaan esitetyllä tavalla, niin käytännössä alle 10 % omistavat, kuusi kuntaa joutuisivat irtautumaan yhtiöstä.

Kuntia ei ole mahdollista pakottaa irtautumaan jäteyhtiöstä. Se edellyttää kuntien välistä sopimista. Yhtiö ei voi myöskään itse yksipuolisesti irtisanoa omistajiaan. Jäteyhtiön jakaminen olisi pitkä kuntapoliittinen prosessi. Mikäli kunnat eivät pysty siirtymäajan puitteissa sopimaan keskenään irtautumisen järjestämisestä, jäteyhtiön osakassopimus on purettava.

Kuntien irtaantumisesta sopiminen on käytännössä lähes mahdotonta, sillä yhtiön jätehuoltopalveluja on rakennettu ylikunnallisessa yhteistyössä 28 vuoden ajan. Kuntien omat, vanhat jätteen loppusijoitusalueet on suljettu, ja jätteen käsittely- ja loppusijoitustoiminnot on keskitetty ylikunnallisesti yhden kunnan alueelle. Yhtiöllä on rakennettua jätteen käsittely- ja loppusijoitusinfraa yli 30 hehtaaria yhdessä kunnassa. Viimeisen 10 vuoden aikana yhtiö on investoinut noin 28,5 miljoonaa euroa ylikunnallisesti jätehuollon kehittämiseen. Yhtiön tasearvo on 35,7 miljoonaa euroa.

Koska yhteisiä toimintoja on kehitetty pitkän ajan kuluessa ja eri kokoiset kunnat ovat liittyneet yhtiöön eri vuosina, niin olemassa olevan, rakennetun infran jakaminen, tulisi olemaan kallista, aikaa vievää ja riitoja-aiheuttavaa, mikäli sen jakaminen ylipäätään edes on mahdollista. Mikäli omistajakunnat eivät saisi sovittua irtaantumisesta, niin tällöin nykyinen jäteyhtiö lakkaisi olemasta.

Vaikka omistajakunnat saisivat sovittua pienten kuntien irtautumisesta yhtiöstä, niin jäljelle jäävä kolmen suurimman kunnan omistama yhtiö olisi pilkkoutunut pienemmäksi ja jätehuollon yksikkökustannukset nousisivat myös suurissa omistajakunnissa. Koska asukkaiden jätehuollon järjestämisen vastuu on kunnilla ja siitä aiheutuvat kustannukset tulee jätelain mukaisesti kattaa asukkaiden jätehuoltomaksuilla, niin muutosesityksen seurauksena asukkaiden jätemaksut nousisivat yhtiön kaikilla omistajakunnilla riippumatta siitä, että pilkkoutuuko jäteyhtiö vai lakkautetaanko se kokonaan.

Jäteyhtiön pilkkoutuminen tai lakkauttaminen aiheuttaa valtavan määrän hallinnollista työtä ja kustannuksia kunnille. Myös uuden jätteen käsittelyinfran ja mahdollisten loppusijoitusalueiden rakentaminen edellyttää kunnilta merkittäviä investointivaroja. On myös huomioitava, että uusien jätehuoltoalueiden vuoksi nykyiset jätelautakunnat on purettava ja perustettava uudelleen.

Mikäli nykyinen jäteyhtiö lakkaa olemasta tai pilkkoutuu, niin yhtiö joutuu purkamaan voimassa olevia sopimuksia ja sitoumuksia. Yhtiöllä on tällä hetkellä esimerkiksi voimassa kuljetusurakkasopimuksia, joiden arvo on yli 30 miljoonaa euroa. Yhtiön kuljetusurakoita toteuttaa parhaillaan 17 eri kuljetusyritystä. Urakkasopimuksista noin puolet, 15 miljoonan euron arvosta, ovat voimassa edelleen ehdotetun siirtymäajan päättymishetkellä, heinäkuussa 2028. Näin ollen muutosesitys vaikuttaisi lukuisiin kuljetusurakoitsijoihin siten, että jo sovitut kuljetusurakat purkaantuisivat. Koska valtakunnallisesti jouduttaisiin uudelleen järjestelemään merkittävä määrä jätekuljetuksia samaan aikaan, niin on riskinä, että tarjouspyyntöihin ei saada riittävästi tarjouksia ja hinnat kasvavat kohtuuttomasti.

Yhtiöllä on kuljetusurakoiden lisäksi myös lukuisia muita sopimuksia voimassa siirtymäajan päättymishetkellä. Nämä sopimukset liittyvät muun muassa palveluiden ostoon tai jätteiden käsittelyyn kuten jätteenpolttoon. Mikäli yhtiö purkaa esimerkiksi nykyisen jätteenpolton sopimuksen kesken sopimuskauden, niin yhtiölle tulee maksettavaksi useiden miljoonien sopimussakko.”