Tampere: Uusi sidosyksikkötulkinta nostaisi kustannuksia ja rajoittaisi yhteistyötä

”Tampereen kaupunki ei kannata esityksen mukaista hankintalain 15 §:n 6 momentin uutta tulkintaa, jossa sidosyksikön ei ole sallittua tehdä hankintoja omistajaltaan tai sisar-sidosyksiköltä, jos sidosyksiköllä on enemmän kuin yksi omistaja.
Hankintalain 15 §:n 6 momentin tulkinnalla on huomattavia vaikutuksia esimerkiksi Tampereen kaupungin ICT-palveluiden järjestämiseen. Tampereen kaupunkikonserni on järjestänyt ICT-palvelut konsernin tukipalveluna konserniyhtiöille. Myös tulkinnan euromääräinen vaikutus Tampereen kaupungille on erittäin suuri.
Ehdotuksen 32 ja 88 sivulla esitetty tulkinta hankintalain 15 §:n 6 momentin poikkeuksesta on uusi. Yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetään, että hankintadirektiivin ja voimassa olevan hankintalain mukaan hankintalain 15 §:n 6 momentin mukaista sidosyksikköpoikkeusta ei sovelleta niihin sidosyksikköihin, joissa on enemmän kuin yksi omistaja. Siten sidosyksikön ei ole sallittua tehdä hankintoja omistajaltaan tai sisar-sidosyksiköltä, jos sidosyksiköllä on enemmän kuin yksi omistaja.
Hankintadirektiivin 12 artiklassa säädetään sidosyksikköjen välisistä hankinnoista ja käänteisestä sidosyksikköhankinnasta seuraavaa ”Hankintasopimus, jonka hankintaviranomainen tekee yksityisoikeudellisen tai julkisoikeudellisen oikeushenkilön kanssa, jää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: b) yli 80 prosenttia kyseisen määräysvallassa olevan oikeushenkilön toiminnoista suoritetaan niiden tehtävien täyttämiseksi, jotka se on vastaanottanut määräysvaltaa käyttävältä hankintaviranomaiselta tai muilta kyseisen hankintaviranomaisen määräysvallan alaisilta oikeushenkilöiltä;
”Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan myös silloin, kun määräysvallan alainen oikeushenkilö, joka on hankintaviranomainen, tekee sopimuksen tätä määräysvaltaa käyttävän hankintaviranomaisen kanssa tai saman hankintaviranomaisen määräysvallan alaisen toisen oikeushenkilön kanssa”. Direktiivin sanamuoto näyttää kohdistuvan määräysvaltaa käyttävään hankintayksikköön ja eikä määräysvaltaa käyttävien hankintayksikköjen määrään. 12 artiklan b) kohdan ulosmyyntiä koskevassa säännöksessä ulosmyynniksi ei tulkita useilta hankintaviranomaisen määräysvallan alaisilta oikeushenkilöiltä.
Esitetty hankintalain 15 §:n 6. momentin tulkinta siitä, että sidosyksikköjen väliset hankinnat ja käänteinen sidosyksikköhankinta olisi mahdollista vain yhden ja saman hankintayksikön omistavien sidosyksiköiden välillä, voidaan katsoa olevan ristiriidassa direktiivin tulkinnan kanssa. Nykytilassa sidosyksikkö on voinut tehdä sidosyksikköhankintoja omistajaltaan tai sisar-sidosyksiköltä, vaikka sidosyksiköllä on enemmän kuin yksi omistaja. Käytäntö on vakiintunut eikä sitä ole kyseenalaistettu kotimaisessa tai eurooppalaisessa oikeuskäytännössä. Uusi tulkinta vaikuttaa olevan epäjohdonmukainen lain kokonaisuuden kanssa siinä, että sidosyksiköissä voi edelleen olla useita omistajia, mutta mahdollisuus tehdä sidosyksikköhankintoja omistajalta tai sisar-sidosyksiköltä rajoitettaisiin vain yhden omistajan sidosyksiköihin.
Esitetyllä 10 % omistusosuusvaatimuksella sekä esitetyllä 15 §:n 6 mom. tulkinnalla pakotetaan kunnat järjestelemään omistuksiaan erilaisissa omistamissaan yhteisöissä sekä päättämään palvelusopimukset siirtymäajan puitteissa niiden sidosyksiköiden kanssa, jotka eivät täyttäisi esitettyjen säännösten mukaisia reunaehtoja. Ehdotuksessa ei ole säädetty keinoja osakas- ja palvelusopimusten päättämiseen sekä omistusjärjestelyihin, mikä johtaa neuvotteluihin ja voi johtaa korvausvelvollisuuteen, ellei asiassa päästä yhteisymmärrykseen. Muutoksesta aiheutuvia kustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon myös osakkeiden lunastamisen kustannukset ja veroseuraamukset.
Nykytilanteeseen verrattuna ehdotettu muutos nostaisi palvelujen yksikkökustannuksia, koska palveluiden kustannusrakenteita on vaikea sovittaa pienenevän kysynnän mukaiseksi. Kiinteiden kustannusten sopeutus vie aikaa, aiheuttaa tehottomuutta ja päällekkäisiä investointeja.”