Turku: Esitys estää tarkoituksenmukaiset yhtiörakenteet ja lisää kustannuksia

”Vähimmäisomistusta koskeva vaatimus ei ole tarkoituksenmukainen eikä toteuttamiskelpoinen. Sidosyksiköiden toimintaan voidaan puuttua jo nykyisen lainsäädännön perusteella (MAO 353/2024, MAO 154/2024). Markkinoiden toimintaa valvova kilpailu- ja kuluttajavirasto ei pidä esitettyä vähimmäisomistusta koskevaa sääntelyä tarkoituksenmukaisena (KKV:n Tutkimusraportteja 2/2024). Omistusosuuden suuruus ei kuvaa sitä, kuinka tehokkaasti yhtiön osakkaat tosiasiassa vaikuttavat yhtiön toimintaan eikä se myöskään kuvaa yhtiön vaikutuksia markkinoiden toimintaan. Mikäli ongelmana pidetään satojen omistajien yhtiöitä, nyt ehdotettu sääntely estää myös sellaisten yhtiöiden toiminnan, joissa on esimerkiksi alle 20 omistajaa. Perustelut rajoitukselta puuttuvat.
Sidosyksikköyhtiöiden ohjaamisen takia olisi pyrittävä siihen, että omistusosuus sidosyksikköyhtiöstä vastaa omistajan yhtiöön tuoman liikevaihdon osuutta yhtiön liikevaihdosta ja monissa sidosyksikköyhtiöissä omistukset on pyritty järjestelmään näin (esim. ruokahuolto- ja siivouspalveluita tuottava Kaarea Oy). Pääomavaltaisilla toimialoilla omistusosuus perustuu usein vuosikymmenten aikana tehtyihin investointeihin ja niiden rahoittamiseen. Yhtiössä, jossa omistajia on alle 10, omistusten järjestely 10 % vähimmäisomistusosuutta vastaavasti on vaikeaa, kallista ja turhaa. Sääntely johtaa siihen, että omistusosuudet eivät vastaa enää omistajan tekemien ostojen osuutta yhtiön liikevaihdosta. Alle 10 omistajan yhtiöissä ehdotettu sääntely ei tuo muutosta nykyiseen markkinatilanteeseen, mutta aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja vaikeuttaa erityisesti vähän kilpailluilla toimialoilla hankintayksiköiden yhteistyön tekemistä.
Vähimmäisomistusta koskeva vaatimus heikentää myös mahdollisuuksia järjestää sidosyksikköyhtiö yhden omistajan tytäryhtiöksi. Tytäryhtiörakenne monissa tilanteissa tehostaa yhtiön omistajaohjausta. Mikäli pääomistaja kykenee tehokkaasti ohjaamaan sidosyksikköä, tämä hyödyttää myös yhtiön pienosakkaita, sillä sidosyksikköyhtiöissä osakkaat ostavat yhtiöistä samanlaisia palveluita samalla hinnalla.”



Post Comment