Turku: 10 omistajan raja kaataa kuntien yhteistyöhankkeet ja ICT-palveluiden kehittämisen

”Kaavamainen sääntely ei ota huomioon palveluiden ja alueiden erityispiirteitä.

Esitystä ei ole kirjoitettu hallitusohjelman edellyttämällä tavalla siten, että se huomioisi huoltovarmuuden tai muun vastaavan painavan julkisen intressin. Erityisesti vesihuolto ja jätehuolto tulisi rajata soveltamisalan ulkopuolelle.

Kunnat ovat organisoineet yhteistyötään yhtiöiden muodossa eri toimialoilla. Kaavamainen rajoittaminen enintään 10 omistajaan rajaa lain vastaisiksi jo 11 omistajan yhtiöt, puhuttamattakaan laajemmasta kuntayhteistyöstä (esimerkiksi Turun kaupunkiseudun yrityspalveluita ja kehityshankkeita edistävän Turun Seudun Kehitys Oy:n osakkaina on 11 alueen kuntaa). Tältä osin ehdotettu sääntely voidaan nähdä hallitusohjelman vastaisena, kun se vaikuttaisi elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin heikentävästi.

Kuntien valtakunnallinen yhteistyö esimerkiksi ICT-palveluiden kehittämisessä muuttuu ehdotetun sääntelyn myötä käytännössä mahdottomaksi. Sidosyksikköyhtiössä on kehitetty ICT-palveluita, joita markkinoilla ei ole ollut saatavilla tai tällaisia palveluita on tarjonnut vain 1-2 kaupallista toimijaa (esim. oppimisen ja koulutuksen järjestelmiä yhteen kokoava valtakunnallinen digitaalinen palvelualusta DigiOne, varhaiskasvatuksen järjestelmä eVaka ja yli sadassa kunnassa käytössä oleva avoimeen lähdekoodiin perustuva Koha-kirjastojärjestelmä). ICT-palveluiden kehittäminen vaatii osaamista ja resursseja, joten palveluiden kehittäminen tehokkaasti edellyttää riittävän suurta käyttäjämäärää.

Suomi on pieni kielialue ja sijainniltaan monen kansainvälisen toimijan kannalta syrjässä. Tämän takia useilla toimialoilla kilpailua on vähän. Sidosyksiköitä on perustettu mm. siitä syytä, että kaupallisia toimijoita kyseisissä palveluissa on 1–2. Monissa palveluissa kymmenen käyttäjäorganisaatiota ei riitä kustannustehokkaan palvelutuotannon ylläpitämiseen. Mikäli yhtiön palveluiden ostajien määrä rajataan kymmeneen organisaatioon, palveluiden järjestämisen vaihtoehdot vähenevät ja riskinä on kustannusten nousu. Riskinä on, että kilpailuttaminen ei ole tehokasta, jos potentiaalisia tarjoajia on vain 1–2.

Esitetty muutos on lisäksi niin suuri verrattuna nykytilanteeseen, että muutos vaikuttaa suureen määrään palveluita ja hankintayksiköitä. Tämän takia palveluiden uudelleenjärjestäminen koskee samanaikaisesti sekä taloudellisesti että sisällöllisesti merkittävää osaa kuntien tarjoamista palveluista. Tällaisessa tilanteessa riskinä ovat erilaiset markkinahäiriöt, jotka usein johtavat kustannusten nousuun sekä palveluiden käyttäjiä koskeviin häiriötilanteisiin. Turun kaupunki hankkii sidosyksikköyhtiöiltä mm. ICT-palveluita, talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita sekä ruokahuolto- ja siivouspalveluita. Esitetty lainsäädännön muutos on kaupungin kannalta merkittävä ja mikäli muutos aiheuttaa palveluiden kustannusten nousua tai häiriöitä palveluiden tuottamisessa, vaikutukset ovat kaupungin ja sen asukkaiden kannalta merkittävät.”