Turun kauppakamari: Esitys pilkkoo toimivat yhtiöt ja heikentää pienten kuntien asemaa

”Mielestämme tämä vähimmäisvaatimus johtaisi toimivien yhtiöiden epätarkoituksenmukaiseen pilkkomiseen ja erityisesti pienten kuntien aseman heikentymiseen markkinoilta hankittavien palvelujen osalta. Esitys johtaisi myös palvelujen toteuttamiseen kuntien omana työnä, ei niinkään kilpailuttamisen lisääntymiseen.

Useat sidosyksiköt on perustettu nimenomaan kuntien välineeksi toteuttaa hankintalakia ja tehdä osaavia julkisia hankintoja. Monet sidosyksiköt hankkivat palveluja yksityiseltä sektorilta ja toimivat tällä tavalla kuntien ostoasiantuntijatahoina. Jos sidosyksikkö kilpailuttaa hankinnat tässä lausunnossa esitetyllä tavalla (50 – 80 %), voidaan markkinoiden toiminta sekä toimivat sidosyksikköjärjestelyt turvata. Tämä on myös niiden yritysten etu, jotka osallistuvat julkisiin kilpailutuksiin.
• Jos sidosyksiköitä koskeva muutos toteutetaan esitetyllä tavalla, mitä toimenpiteitä ja niistä aiheutuvia kustannuksia muutos todennäköisesti aiheuttaisi edustamanne organisaation eri toimialojen kannalta ja yleisesti?
• Mikäli lainsäädäntö menee ehdotetussa muodossa läpi, edessä on valtava hankinta- ja sidosyhtiöiden uudelleenjärjestely, vaikka tilanne esimerkiksi kuntien lakisääteisten tehtävien osalta ei muutu. Omistajuus ei ole relevantti mittari, kun etenkin pienimmät omistajat (=pienimmät kunnat) jäävät pulaan uudistuksen myötä.
• Markkinoiden nykyisessä toiminnassa pullonkaulana on usein kuntien hankintaosaaminen ja resurssit. Uusi hankintalaki vaikeuttaisi merkittävästi tilannetta ja nostaisi merkittävästi kuntien kustannuksia – kunnilla kun on muutenkin riittävästi taloushaasteita. Moniomisteiset kuntayhtiöt (joissa omistusosuudet ovat tyypillisesti monilla omistajilla pieniä) ovat nimenomaan pystyneet tuomaan pienillekin kunnille suuruuden etuja, kun palvelut ovat skaalautuvia ja yhtäläisesti kaikille hinnoiteltuja”