Turku: Lyhyet siirtymäajat aiheuttavat riskejä, kustannuksia ja resurssipulaa

”Siirtymäajat ovat liian lyhyet. Siirtymäaika 30.6.2029 asti olisi tarkoituksenmukaisempi ja mahdollistaisi palvelujen hallitun siirtymän edellyttäen, että huoltovarmuuskriittiset palvelut rajataan 10 % vähimmäisomistusvaatimuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Esimerkiksi ICT-palveluiden ja talous- ja henkilöstöhallinnon osalta ehdotettu muutos tarkoittaisi sitä, että merkittävä määrä nykyisin sidosyksikköyhtiöissä tuotettuja palveluja pitäisi jatkossa tuottaa toisella tavalla. Tällaiseen muutokseen ja valmisteluun tarvitaan riittävästi aikaa ja resursseja. Esimerkiksi ICT-palveluiden kilpailuttaminen vaatii erityisasiantuntemusta ja resursseja niin hankintayksiköltä kuin tarjoajiltakin. Lisäksi ICT-palvelut muodostuvat eri palveluiden ja sopimusten kokonaisuudesta, johon liittyy paljon eri teknologioita ja osapuolia. Tämä lisää kilpailutuksiin kuluvaa aika- ja resurssitarvetta.

Lyhyt siirtymäaika johtaa tilanteeseen, jossa tietyillä toimialoilla on samaan aikaan käynnissä merkittävä määrä merkittävän volyymin tarjouspyyntöjä. Tällaisessa tilanteessa on riskeinä, että hankintayksiköt eivät saa riittävästi tarjouksia, koska tarjoajilla ei ole resursseja tarjota ja tarjoushinnat nousevat. Lyhyt siirtymäaika kasvattaa erilaisia transaktiokustannuksia ja lisää riskejä. Saatavilla on myös rajallinen määrä osaavaa henkilöstöä kilpailutusten suorittamiseen. Kilpailutukset olisi voitava suunnitella ja aikatauluttaa useammalle vuodelle. Merkittävän palveluhankinnan kilpailuttaminen tarjouspyynnön valmistelusta sopimuskauden alkamiseen vie usein noin kaksi vuotta edellyttäen, että muutoksenhaut eivät viivästytä hankinnan täytäntöönpanoa.

Sidosyksikköyhtiöissä tuotetaan palveluita, jotka ovat yhteiskunnan toiminnalle ja huoltovarmuudelle kriittisiä ja näiden palveluiden toiminta on turvattava ilman keskeytyksiä ja katkoja (esim. ICT, talous, ruokahuolto, palkanlaskenta). Tuotannon uudelleenjärjestelyyn on varattava riittävästi aikaa, jotta voidaan turvata suunniteltu ja hallittu siirtymä.

Siirtymäsäännösten muotoilu on epäselvä. Siirtymäajan päättymisen osalta muiden kuin jätehuollon osalta säännöksessä on kaksi päivämäärää, 30.6.2027 ja 30.6.2028. Päättymisajankohdan on oltava yksiselitteinen, koska siirtymäajalla on merkittävä vaikutuksia niin hankintayksiköiden kuin palveluntuottajien vastuisiin. Siirtymäsäännöksissä tulisi täsmentää sitä, että hankintayksikkö ei ole korvausvastuussa, mikäli se päättää sopimuksen sopimusehtojen vastaisesti siirtymäsäännöstä noudattaen. On kestämätöntä, jos tällaisessa tilanteessa sopimuskumppani voi tehokkaasti vaatia korvausta hankintayksiköltä sopimuksen sopimusehtojen vastaisesta päättämisestä. Erityisen hankala ehdotettu siirtymäsäännös ja sopimusten irtisanominen on määräaikaisten sopimusten osalta, joita on paljon mm. ICT-palveluissa. Esityksessä ei ole kuvattu, miksi ehdotettu siirtymäaikasäännös olisi yleisen edun kannalta perusteltu ja lisäksi sääntely on monin osin puutteellista. Mikäli lainsäädännöllä puututaan sopimusten sitovuuteen ja omaisuudensuojaan, tulisi tällaiset poikkeukset kyetä perustelemaan yleisen edun kannalta välttämättömiksi ja säätää tarkkarajaisesti ja täsmällisesti.”