Etelä-Savon hyvinvointialue: 10 % omistusvaade aiheuttaisi merkittäviä ja peruuttamattomia vahinkoja

”Hyvinvointialuemme katsoo kuitenkin, että esityksen keinot asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi eivät ole tehokkaita tai oikeudenmukaisia kaikkien osapuolten näkökulmasta. Lausuttavana oleva lakiesitys johtaisi toteutuessaan monelta osin päinvastaisiin lopputuloksiin. Erityisesti hankintalain 15 §:ään esitetty sidosyksiköiden vähimmäisomistusosuutta koskeva 10 %:n vaatimus on erityisen ongelmallinen, sillä se aiheuttaa lisäkustannuksia, yhteistyömallien rikkoutumista ja heikentää mahdollisuuksia järjestää palveluita kustannustehokkaasti, jotka toteutuessaan aiheuttaisivat merkittäviä ja peruuttamattomia taloudellisia ja toiminnallisia vahinkoja. Mikäli rajauksesta päätetään säätää, tulisi sitä rajata hyvinvointialueiden osalta siten, ettei sen lakisääteisten palvelujen järjestäminen vaarannu. Mahdollinen muutos edellyttää perusteellista vaikutustenarviointia, joka nyt mietinnöstä puuttuu.

Esityksestä ei ilmene, mihin 10 % omistusvaade perustuu. Omistusvaatimus ei toimi yhteen määräysvallan käsitteen kanssa ja asettaa Suomen eri asemaan suhteessa muuhun Eurooppaan. Suomen voimassa olevassa lainsäädännössä on jo nyt tiukemmat rajat kuin Euroopan laajuisesti tällä hetkellä inhouse- yhtiöiden sääntelyn näkökulmasta.

Esitys sisältää säännöksen sidosyksiköiden omistusosuutta koskevan vaatimuksen voimaantulosta. Säännöksen mukaan sidosyksikkömuutos astuisi voimaan 1,5 vuoden siirtymäajalla, paitsi jätealalla, jonka osalta siirtymäaika olisi 2,5 vuotta. Lain voimaantulon jälkeen 15 §:n vastaiset hankintayksikön ja sidosyksikön väliset sopimukset tulisi irtisanoa päättymään siirtymäaikasäännösten mukaisesti. Myöskään uusia sopimuksia ei tulisi tehdä siirtymäajan jälkeen. Omistusosuusvaatimuksesta riippumatta hankintayksikkö voisi tehdä uusia määräaikaisia sopimuksia sidosyksiköltään 30.6.2026 asti ja jätehuollon osalta 30.6.2028 asti. Näiden sopimusten voimassaolo voisi olla korkeintaan yksi vuosi.

Hyvinvointialue katsoo, että muutokseen varattu siirtymäaika on riittämätön. Satoihin sidosyksikköyhtiöihin vaikuttavan muutoksen siirtymäaika tulisi olla vähintään kolme vuotta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa siirtymäajaksi varattiin yksi vuosi, ja sen osalta on ilmennyt, että uudistukseen varattu valmisteluaika oli liian lyhyt. Nyt mietinnössä esitetty aika on lähes sama, vaikka toteuttajia on noin 21 hyvinvointialueen lisäksi satoja muita organisaatioita. 

Esityksen tavoitteena on lisätä kilpailua ja kustannustehokkuutta julkisissa hankinnoissa. ICT-palveluiden osalta nämä tavoitteet voivat kuitenkin johtaa haasteisiin. ICT-palvelut, kuten potilastietojärjestelmät, tietoturva- ja verkostopalvelut sekä konesali- ja tukipalvelut, ovat pitkäjänteisiä ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Markkinoiden kypsyys vaihtelee ja muutosehdotusten seurauksen voi olla vaikeaa löytää korvaavia yksityisiä palveluntarjoajia. Erityistehtäviin perustettujen yhtiöiden, kuten Maakuntien tilakeskus, toiminnan korvaaminen nähdään myös erityisen haasteellisena.”