Työplus Yhtiöt Oy: Esitys pakottaisi purkamaan 200 toimivaa yhtiötä – hallinnollinen taakka valtava ja turha

”Erityisesti esitetty sidosyksiköiden vähimmäisomistusosuutta koskeva 10 %:n vaatimus aiheuttaa lisäkustannuksia ja heikentää kuntien, kuntayhty-mien ja hyvinvointialueiden mahdollisuuksia järjestää palveluita kustannustehokkaasti.

Työplus Yhtiöt Oy katsoo myös, että muutoksiin varattu siirtymäaika on täysin riittämätön ja epärealistinen huomioiden sen laajat vaikutukset. Hallintolain mukaisesti toimien valtaosalla julkishallinnon toimijoista ei jää aikaa reagoida esityksen mukaisiin muutoksiin hyvää hallintoa noudattaen ja ilman, että prosessi aiheuttaisi kohtuuttomia haittoja palvelun käyttäjille sekä lakisääteisenä velvoittavan palvelun, kuten työterveyspalvelut laadukkaan prosessin toteutumisen. Mikäli esitys etenee käsittelyyn, olisi 5 vuoden siirtymäaika minimissään kohtuullinen.

Suomen Kuntaliiton lausuman mukaan hallitus kaventaa kuntien itsehallintoa, jos se rajoittaa niiden mahdollisuutta päättää toimintojensa

järjestämisestä. Hallitusohjelman tavoitteena on puolestaan vähentää yksityiskohtaista normiohjausta, mutta ehdotuksessa olisi kyse poikkeuksellisen pitkälle menevästä puuttumisesta kunnan oikeuteen organisoida toimintaansa. Esitys onkin ristiriidassa hallitusohjelman kanssa. Esityksen suhdetta kuntien ja hyvinvointialueiden itsehallintoon ei ole arvioitu riittävästi eikä muutoksen tuomaa vaikuttavuuden arviointia ole muutenkaan vakuuttavalla tavalla tehty.

Lakiesitys pakottaisi purkamaan noin 200 toimivaa ja julkishallinnolle kustannustehokasta, lainmukaista yhtiötä ympäri Suomen, vaikka syytä purkamiselle ei ole. Muutoksen hallinnollinen taakka tulee olemaan valtava ja täysin turha. Jos kaikki Suomen kunnat joutuvat samanaikaisesti 1,5 vuoden sisällä kilpailuttamaan kaikki samat palvelut, tulevat markkinoiden resurssit loppumaan kesken ja palveluiden tuottamisen hinnat nousemaan merkittävästi. Palvelut harvaan asutuissa maakunnissa vaarantuvat ja kuntien mahdollisuus ohjata tarvitsemiaan palveluita omistajaohjauksella katoaa.

Valmistelua on tehty unohtaen Suomen kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden toiminnan ja toimialueiden erilaisuus. Etenkin pienet ja syrjäiset kunnat joutuvat muutoksen myötä vaikeaan tilanteeseen sekä osaajapulan että heikon markkinatilanteen vuoksi. Hyvinvointialueiden talous on jo valmiiksi kriisiytynyt eikä ole mahdollisuutta lisätä kustannuksia luopumalla sidosyksiköistä. Pienet kunnat kamppailevat jo nyt taloutensa kanssa, ja uudistus pahentaisi tilannetta entisestään. Riski hintojen nousulle ja palvelutason laskulle on todellinen, koska uudistuksen myötä kuntien sidosyksiköiden kautta saadut volyymiedut katoaisivat.

Suurille kaupungeille uudistus aiheuttaisi paljon työtä, vaikka niillä onkin osaamista ja resursseja palveluiden järjestelemiseen uudelleen. Suurten kaupunkien konsernirakenteet ovat monimutkaiset, joten esitetty muutos tietäisi työtä jopa kymmenien yhtiöiden uudelleenhallinnointiin kaupunkikohtaisesti. Pienet kunnat jäisivät heikossa tilanteessa vaille tarvitsemiaan palveluita. Kehitys eriarvoistaa kuntia. Muutoksen aiheuttama hallinnollinen työ vaatii valtavat resurssit, mutta se ei tuota mitään tai tuo kustannussäästöjä. Esityksen alkuperäinen tarkoitus on hävinnyt esityksessä ja vaatii välttämättä palauttamista valmisteluun.

Hämmentävällä tavalla esitys ei huomio myöskään toimialojen erilaisuutta, joilla sidosyksiköt toimivat. Esimerkiksi työterveyspalvelut ovat työnantajille la-kisääteisesti velvoitettavina järjestettäviä palveluita, ja kuntien on kyettävä ne tuottamaan jatkossakin edullisesti ja laadukkaasti lähellä omaa toimintaansa. Omistajaohjauksella omissa sidosyksiköissä kunnat kykenevät varmistamaan, että nämä lakisääteiset palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja omistajal-leen sopivalla tavalla. Valtakunnallisesti työterveyspalveluiden tuottaminen on vaarassa karata muutaman pörssiyhtiönä toimivan terveysjättilaisen toimin-naksi ja tuotot ulkomaille. Sidosyksiköihin tehdyt investoinnit puolestaan ovat vaarassa haihtua ilmaan sidosyksiköiden tarpeettoman alasajon myötä. Tämä osaltaan pahentaa entisestään kuntien ja hyvinvointialueiden ahdinkoa, koska palvelua ei voida enää tuottaa kustannustehokkaasti omana työnä sidosyksi-köiden avulla. Näin ollen esitys toimii merkittävällä tavalla alkuperäisen säästötavoitteen vastaisesti. Työterveyspalvelut ovat jo nykyisellään erittäin kilpailtu toimiala, eivätkä julkishallinnon kustannustehokkaat sidosyksiköt ole nykyisellään kilpaillun markkinan este. Kunnat voivat jo nykyisen lainsäädännön voimassa ollessa valita vapaasti käyttävätkö sidosyksiköidensä palveluita vai kilpailuttavatko markkinoilla palvelutarpeensa. Tämä lakiuudistus ei toisi mitään uutta tähän tilanteeseen.”