Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue: Muuntokustannukset voivat nousta jopa 1–2 miljardiin euroon

”Yleisesti julkisten hankintojen houkuttelevuutta lisäisi enemmänkin sääntelyn keventäminen kuin lisääntyvät prosessivaatimukset ja valitusmahdollisuuksien lisääminen.

Hallitusohjelmassa on edelleen todettu, että kaikista tehtävämuutoksista tehdään huolelliset vaikutusarvioinnit ennen päätöksentekoa. Tämän esityksen vaikutusarvioita ei nähdä riittäviksi taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusten, hyvinvointialueita koskevien vaikutusten, yhteiskunnallisten vaikutusten sekä markkinavaikutusten tarkemmaksi ennakoimiseksi. Ehdotuksesta nähdään puuttuvan riittävä tietopohja muutoksen hyötyjen ja haittojen arviointiin. Tämä on merkittävä puute, sillä hankintalakiin esitetyt muutokset ovat vaikutuksiltaan huomattavat. Vaikutusten arviointi olisi tullut toteuttaa jo valmistelun aikana, jotta lausunnon antajilla olisi ollut tieto uudistuksen vaikutuksista yhteiskunnan eri sektoreille.

[Sidosyksikkösääntelyn kiristämisellä keskitetystä tuotannosta saatavat mittakaavaedut menetettäisiin, mikä kasvattaa omistajien kustannuksia. Muutoksen myötä markkinoille vapautuvaa liikevaihtoa arvioitaessa on syytä kiinnittää huomiota siihen, ettei esityksen tavoitteiden mukaisesti pienten ja mikroyritysten toimiminen toimittajana ole hyvinvointialueen edellyttämien volyymien, toimintavarmuuden ja investointien näkökulmasta käytännössä mahdollista niissä palveluissa, jotka on nykyisin päätetty tuottaa sidosyksiköissä.]

Esityksellä ei siten todennäköisesti tulla saavuttamaan hallitusohjelman mukaisia lopputavoitteita.  Esimerkiksi esityksessä on todettu vain hankintaprosessista aiheutuvat lisääntyneet kustannukset, todelliset kustannukset tulevat kuitenkin itse muutosprojektista.

Julkisuudessa esiintyneiden arvioiden mukaan muuntokustannukset voivat olla jopa 1-2 miljardin välillä. Lisäksi esityksen inhouse-yhtiöiden omistukseen ja palveluiden ostoon liittyvän säätelyn toteutuessa esitetyllä siirtymäajalla, tulevat markkinat ylikuumenemaan erilaista muuntoprojekteista. Markkinatoimijat ja sidosyksikkö-asemassa toimivat yhtiöt eivät mitä todennäköisemmin kykene tuottamaan edellytettyä määrää muutosprojekteja esitetyssä aikaikkunassa.

Työryhmämietinnössä viitataan muutamassa kohtaa hallitusohjelmaan ja esitetään virheellinen oletus, jonka mukaan sidosyksiköiden avulla pyrittäisiin kiertämään hankintalakia. Todellisuudessa sidosyksiköt ovat hankintayksiköitä, jotka ovat velvollisia kilpailuttamaan hankkimansa palvelut ja tavarat hankintalain mukaisesti.

Käytännön kokemukset kuitenkin osoittavat, että vaikutukset vaihtelevat merkittävästi toimialan, hankittavan palvelun, markkinatilanteen ja sidosyksikön mukaan. Hankintayksiköillä on strategia omistuksistaan, omistajaohjaus ja strategia sidosyksiköiltä tehtävään ostoon osana palveluotannon tukea ja järjestämisvasuun täyttämistä. Yksinkertaistava väite, joka summaa sidosyksiköt samaan asemaan tuottaa vääristyneen kuvan siitä, miten sidosyksiköiden toimiala ja rooli mahdollistavat kokonaistaloudellisen hankinnan hyvinvointialueen tarpeisiin. Asiassa tarvittaisiin perusteellisia selvityksiä ja vaikutusten arviointeja, muutoin esitys antaa harhaanjohtavan kuvan tilanteesta, ja ohjaa lain valmistelua virheellisesti.

Hallitusohjelmassa on hyvinvointialueiden osalta todettu seuraavasti: ”Hallitus sitoutuu rahoittamaan täysimääräisesti hyvinvointialueille asetettavat mahdolliset uudet tehtävät tai niiden laajennukset tai keventämään tehtäviä vastaavasti.” Jos esitys viedään ehdotetussa muodossa läpi, valtion on lupauksensa mukaisesti varauduttava kompensoimaan hyvinvointialueille uudistuksesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.

Hyvinvointialue yhtyy valtionvarainministeriön arvioon siitä, etteivät mietinnössä esitetyt vaikutusarviot ole riittäviä taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusten, kunta- ja hyvinvointialuevaikutusten, yhteiskunnallisten vaikutusten sekä markkinavaikutusten tarkemmaksi ennakoimiseksi. Ehdotuksesta puuttuu riittävä tietopohja muutoksen hyötyjen ja haittojen arviointiin.”