Hyvinkää: Esitys lisää kustannuksia ja hallinnollista taakkaa, ei paranna kilpailua

”Ehdotetut toimenpiteet eivät kuitenkaan johda tavoitteen saavuttamiseen vaan heikentävät kuntien tehokkuutta, nostavat kustannuksia ja kasvattavat hallinnollista taakkaa. Lähtökohtaisesti sääntelyn ja byrokratian lisääminen vähentää yritysten halukkuutta osallistua tarjouskilpailuihin.

Sidosyksiköitä koskevan sääntelyn tiukentamisella heikennetään kuntien mahdollisuutta järjestää tarvitsemiaan palveluita kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Ehdotus vaikeuttaa ja jopa vaarantaa lakisääteisten tehtävien asianmukaisen hoitamisen. Palvelurakenteen muutos aiheuttaa kunnille merkittäviä kustannuksia, jotka eivät tule kompensoitumaan edullisemmilla tai laadukkaammilla palveluilla, sillä suurelle osalle sidosyksiköiden tuottamista palveluista ei ole toimivia markkinoita. Vaikka kilpailua olisi, ei ole olemassa mitään näyttöä siitä, että kokonaiskustannukset kunnille
laskisivat. Toimialoilla, joilla kuntien tarvitsemia palveluita on saatavilla markkinoilta, suuret hankintavolyymit ja toimitusvarmuuden tärkeys johtavat siihen, että kilpailutilanteessa palveluntuottajiksi valikoituu pääasiassa suuria kansallisia yrityksiä, mikä ei ole välttämättä paikallisen elinvoiman kehityksen etu. Sidosyksiköt käyttävät jo nyt runsaasti yksityisen sektorin alihankkijoita, joten muutoksen vaikutus kilpailun lisäämiseen jää useimmilla toimialoilla vähäiseksi.

Esitykseen liittyen on välttämätöntä selvittää esitetyn sääntelyn oikeudellinen perusta. Sääntely vaikuttaa olevan kunnallisen itsemääräämisoikeuden vastainen. Kunnan oikeus päättää palveluidensa järjestämisestä kuuluu perustuslain 121 §:n mukaisen kunnalliseen itsehallintoon.
Mikäli kunnan mahdollisuutta käyttää hyväkseen omistamiaan osakeyhtiöitä rajataan mietinnössä kuvatulla tavalla, tulisi sille esittää erittäin painavat perusteet.

Sidosyksikkösääntely puuttuu perustuslailla suojattuun omaisuuden suojaan sen myötä, kun voimassa olevia määräaikaisia sopimuksia joudutaan irtisanomaan vastoin sopimusehtoja. Kyseessä on perusoikeusrajoitus. Perusoikeusrajoitusten tulee olla välttämättömiä hyväksyttävän tavoitteen
saavuttamiseksi ja muutenkin suhteellisuusvaatimuksen mukaisia. Perusoikeuden rajoitus on sallittu vain, jos tavoite ei ole saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. Rajoitus ei saa mennä pidemmälle kuin on perusteltua ottaen huomioon rajoituksen taustalla olevan intressin painavuus suhteessa rajoitettavaan oikeushyvään. Mietinnössä ei lainkaan perustella sitä, miten tämän esitetyn sääntelyn tarkoituksen hyväksyttävyys ja sääntelyn oikeasuhtaisuus toteutuvat tässä tapauksessa, kun lailla puututaan määräaikaisten sopimusten kestoon. On tyydytty viittaamaan perustuslakivaliokunnan aiempiin ratkaisuihin käsittelemättä sitä, miten perusoikeuden rajoitus näyttäytyy käsillä olevan sääntelyehdotuksen kohdalla.

Esitys on hallitusohjelman vastainen siltä osin, että hallitusohjelman pyrkimys on ollut vähentää kuntiin kohdistuvaa sääntelyä ja purkaa normeja. Esitys on hallitusohjelman vastainen myös siltä osin, että siinä ei ole huomioitu hallitusohjelmassa mainittua yleistä etua. Mainituilta osin esityksessä edetään hallitusohjelman vastaiseen suuntaan.

Esityksen valmistellut työryhmä ei ole riittävällä tasolla selvittänyt muutoksesta kunnille ja muille sidosryhmille syntyviä talousvaikutuksia. Mikäli lainsäädäntö toteutetaan esitetyssä muodossa, tulee valtion vastata kunnille aiheutuneista muutoskustannuksista täysimääräisesti. Tämän lisäksi
toteutuksen yhteydessä tulee toteuttaa vapautus varainsiirtoveron maksuvelvollisuudesta omistusjärjestelyiden osalta.”