Vantaan ja Keravan hyvinvointialue: Vähimmäisomistusvaatimus ei lisää kilpailua vaan kasvattaa hallinnollista taakkaa

”Kilpailun lisääminen tai lisääntyminen on ehdottomasti toivottava seuraus, mutta Hyvinvointialue katsoo, että ehdotetulla normilla on pikemminkin pyrkimys selkeyttää ja lisätä sääntelyä sekä saada sen myötä sidosyksikköhankintaa käyttävät toimijat noudattamaan ehdotettua lainkohtaa aiempaa varmemmin kuin se, että vähimmäisomistusehdolla voitaisiin nähdä olevan suoria vaikutuksia kilpailun määrään.
Silloin kun tunnistetaan tiettyjen markkinoiden rakenne niin kuin mietinnössäkin on tunnistettu, kuten esimerkiksi teknologiahankinnat (mm. KKV:n selvitys 9/2024), on selvää, että vähimmäisomistusvaatimuksen asettaminen sidosyksikölle ei todennäköisesti onnistu tarkoituksessaan kilpailun lisäämisestä ja johtaisi vain kasvaviin hallinnollisiin kustannuksiin hankintayksiköille. Lisäksi on syytä huomioida, että nykyinen kansallinen lainsäädäntö on jo nyt tiukempi laajuudessa koskien ulosmyyntiraajoja, kuin hankintadirektiivi (2014/24/EU). On myös huomionarvoista, että hankintadirektiivi ei aseta minkäänlaisia vähimmäisvaatimuksia sidosyksikön omistusosuuksille.
Hyvinvointialue katsoo, ettei työryhmämietinnössä esitetä riittävää perustetta sille, että ehdotetussa laissa sidosyksikköasemaa määrittävä omistusosuus säädettäisiin kansallisesti huomattavasti tiukemmin kuin EU-lainsäädännön tasoisella hankintadirektiivillä. Hyvinvointialue pitää jossain määrin haasteellisena ajatusta, että lisäämällä sääntelyä markkinoita automaattisesti kehitetään tai lisätään kilpailua.”