Analyysit Kaakkois-Suomen vaalipiiri Oulun vaalipiiri Pirkanmaan vaalipiiri Satakunnan vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri

Hankintalakigate: Eduskunnassa lakia puolustaneet kansanedustajat ottivat rahaa hankintalain lobbareilta

Miltei kaikki hankintalakiestystä eduskunnan istunnossa 12.2.2026 puolustaneet kansanedustajat olivat ottaneet vastaan rahaa Pro Markkinatalous -rahastolta. Hanketta innokkaimmin ajava työ- ja elinkeinoministeri Matias Marttinen vastaanotti rahastolta 6 000 euroa ja maksoi itse vain 2 prosenttia omasta 78 502 euron vaalibudjetistaan vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.

Vuonna 2019 Suomen rakenteellisesti korruptiosta kirjan toimittanut Salla Nazarenko on kutsunut eduskuntakäsittelyssä olevaa vaalirahavaikuttamista ja lakiprosessia termillä Hankintalakigate (Hankintalakigate osoittaa, että suomalainen korruptio elää ja voi hyvin, Tieteentekijä-lehti 7.11.2025). ”Suomalainen korruptio on pysynyt perusolemukseltaan hyvin samanlaisena kauan. Ainakin, jos korruptiosta puhutaan sen laajaa määritelmää käyttäen: julkisen aseman hyväksikäyttönä oman tai lähipiirin hyväksi”, hän määritteli teoksessaan. ”Korruptio on ehkä kova sana, ja varsinkin poliitikot mielellään muistuttavat, että Suomessa ei sitä juurikaan ole. Kansalaisilta kysyttäessä näkemys tosin kyseenalaistetaan, varsinkin hyväveliverkostot ovat useimpien suomalaisten mielestä ongelma”, Salla Nazarenko kirjoittaa Tieteentekijässä.

”Politiikalta kuitenkin toivoisi, että siihen pätisi vanha määritelmä: yhteisten asioiden hoitaminen. Ainakin hankintalain tapauksessa vaikuttaa siltä, että hoidetaan vaalirahoittajien asiaa”, Nazarenko toteaa.

Matias Marttisen vaalibudjetin omarahoitusosuus 2023 oli 2 prosenttia

Kenen asialla?

Ohessa on hankintalain muutosta 12.2.2026 eduskunnassa puheenvuoroissaan kannattaneet kansanedustajat ja heidän vastaanottamansa vaalituki Pro Markkinatalous-rahastolta:

  • Maarit Castrén (kok): €1.500
  • Ville Kaunisto (kok): €6.000
  • Matias Marttinen (kok): €6.000
  • Arto Satonen (kok): €4.500
  • Henrik Vuornos (kok): €?? (Vaalirahoitusilmoitus puuttuu, mutta Pro Markkinatalous listaa Vuornoksen tuensaajakseen)

Kunta-asioista vastaava ministeri Anna-Kaisa Ikonen on koko vaalikauden väistellyt kuntatalouteen rajusti iskevän hankintalain kommentointia. Hän myös sai €6.000 hankintalakia kiivaasti ajavalta Pro Markkinatalous -rahastolta vuoden 2023 vaalien alla. Myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah vastaanotti €6.000 Pro Markkinataloudelta, kuten pääministeri Petteri Orpo (kok). Ministeri Mari-Leena Talvitie (kok) sai €4.500 Pro Markkinataloudelta, kuten €6.000 vastaanottanut ministeri Antti Häkkänen (kok) sekä niin ikään €6.000 rahastolta saanut ministeri Anders Adlercreutz (rkp).

Vaalirahoitusanalyysi: Sanni Grahn-Laasosen omarahoitusosuus on 2 prosenttia

Edelleen, hankintalakimuutoksen puolesta muissa yhteyksissä puhunut ministeri Sanni Grahn Laasonen (kok) on vastaanottanut €6.000 euroa Pro markkinatalous -rahastolta. Sen sijaan eduskunnassa lakiehdotuksen puolesta puhunut oululainen kansanedustaja Juha Hänninen (kok) ei vielä 2023 vaalien alla saanut järjestöltä vaalitukea, vaan maksoi itse €48 028 vaalikampanjastaan €10 973 eli 23 prosenttia. ”On erityisen tärkeää painottaa, että tämä uudistus ei jätä pieniä kuntia yksin. Esitys tunnistaa kuntien erilaiset lähtökohdat”, Hänninen väitti puheenvuorossaan. Sekä Kilpailu- ja Kuluttajavirasto KKV (2.3.2026) että Valtiovarainministeriö VM (16.3.2026) ovat lausunnoissaan kumonneet tämän väitteen ja vastustavat voimakkaasti suunniteltua hankintalakimuutosta.

Vaalirahoitusanalyysi: Ville Kauniston omarahoitusosuus on 11 prosenttia

HS: Luvassa ennätyspotti vaalitukea 2027

Työnantajajärjestöjen Pro Markkinatalous -rahasto aikoo jakaa ennätysmäärän, 2,3 miljoonaa euroa vaalirahaa seuraavissa vaaleissa, Helsingin Sanomat raportoi 7. joulukuuta. Summa olisi ennätyksellinen, sillä vuoden 2023 vaaleissa yhdistyksen budjetti oli 1,5 miljoonaa euroa, lehti raportoi.

Pro Markkitalouden tuen saajista suuri osa on kokoomuksesta, mutta joukossa on vihreitä, sosiaalidemokraatteja, liberaaleja ja keskustalaisia. Joukossa on vain kaksi perussuomalaista: Ari Koponen ja Ville Tavio – mutta ei lakia kiivaasti esimerkiksi Kuntamarkkinoilla 2024 puolustanut valtiovarainministeri Riikka Purra.

Lehden haastattelema Pro Markkinatalouden hallituksen puheenjohtajan Tuomo Raasion mukaan aiemmin rahaston rahoitukseen osallistuneet yritykset ovat olleet tyytyväisiä rahoitusta saaneiden Orpon hallituksen puolueiden ja poliitikkojen tekemiin päätöksiin ja suhtautuvat myönteisesti. ”Kaikki ovat sanoneet, että viimeksi eduskuntavaalit menivät hyvin. Siis se, millä tavalla toimittiin ja rahaa jaettiin. Kaikki saamamme palaute on ollut positiivista”, Raasio kertoi Helsingin Sanomille.

Palkinto siis odottaa myös 2027 eduskuntavaalien alla, kunhan noudattaa rahoittajien vaalitavoitteita, on vaivoin peitelty viesti kansanedustajille.

Suurimman yksittäisen vaalirahoittajan, Pro Markkinatalous -rahaston taustalla oleva, suuryrityksiä edustava EK muistutti kolmea päivää ennen kunta- ja aluevaaleja lähetetyllä tiedotteellaan, että ”hankitalain uudistus tulee tarpeeseen”. Tiedotteessaan suuryrityksiä edustava EK painotti pk-yrityksiä ja harhaanjohtavasti väitti, että ”kyseessä on 37 miljardin euron kokoinen valtava markkina, johon eritoten paikallisten pk-yritysten olisi tärkeää päästä mukaan tarjoamaan omaa osaamistaan ja luomaan elinvoimaa kotikuntaansa.” Tämä noin 40 miljardin luku toistui useissa lakiuudistusta kannattaneissa puheenvuoroissa (Castrén, Kaunisto), mukaan lukien vastuuministerin Marttisen. Kaikki kolme EK:n lähellä olevan vaalirahaston edunsaajia. KKV on omissa lausunnoissaan ja aiemmissa markkinaselvityksissään varoittanut, että markkinat pikemminkin keskittyvät edelleen suurille toimijoille, eivätkä siis aukea pk-yrityksille.

Lue ja katso lisää:

Tag

Related Posts

Post Comment

Koulutus