Hämeenlinna: Lakiesitys lisää hallinnollista taakkaa ilman hyötyjä

”Käytännön kokemusperäinen toteamus on, että yksikään tähänastinen hankintalakiuudistus ei ole helpottanut tarjoajien eikä hankintayksiköiden työtä julkisiin hankintoihin liittyen. Isossa kuvassa käsillä oleva uudistus tulee toteuttamaan tätä samaa linjaa.

Markkinakartoituksen lisääminen hankintalakiin ei ole tarpeellista, koska osaavat hankintayksiköt tekevät markkinakartoituksia muutenkin. Pahimmillaan asiasta säätäminen lailla lisää hallinnollista taakkaa.

Se, että käytännössä pakotetaan jakamaan hankinta lähestulkoon aina osiin, tulee lisäämään hallinnollista taakkaa ja nostamaan yksikkökustannuksia. Osiin jakamisessa pitäisi luottaa hankintayksiköiden arviointikykyyn eikä säätää asiasta lailla. Tämä voi johtaa siihen, että hankinnassa, jota ei muuten jaettaisi osiin, tehdään kaksi osaa, joista toinen on arvoltaan hyvin pieni; vain siksi, että lain vaatimus täytetään. Osassa hankintoja osiin jakaminen on käytännössä mahdotonta.

Hankinnan valmistelua koskevan kuvauksen lisääminen hankintamenettelyä koskevaan kertomukseen lisää hallinnollista taakkaa.

Pakottaminen keskeyttämään hankintamenettely, jos avoimessa menettelyssä on saatu vain yksi tarjous, lisää hallinnollista taakkaa ja hankintayksikön kustannuksia. Asiassa pitäisi luottaa hankintayksiköiden arviointikykyyn eikä säätää asiasta lailla. Jos ainoa tarjous on hankintayksikön näkökulmasta hinta-laatusuhteeltaan hyvä, on epätarkoituksenmukaista kilpailuttaa hankinta uudestaan. On hyvä huomata, että on hankinnan kohteita, joissa on oikeasti vähän tarjontaa ja joissa tarjonta ei lisäänny pelkästään hankintalakia muuttamalla.”