Analyysit Hämeen vaalipiiri Keski-Suomen vaalipiiri Mediassa , , , ,

Orpo varoitti lobbareista ja ”ostetusta hallitusohjelmasta” keväällä 2019 – Onko Orpon oma hallitusohjelma ”ostettu”?

Nykyinen pääministeri Petteri Orpo varoitti vuonna 2019 lobbareiden vaaroista ja ”ostetusta hallitusohjelmasta”. Neljä vuotta myöhemmin, vaalisumavuonna 2023, suomalaiset puolueet saivat ennätyksellisen summan, kahdeksan miljoonaa euroa tukijoiltaan. Orpon oma hallitusohjelma on liki identtinen hänen puolueensa rahoittajien vaatimuslistan kanssa. Onko Orpon oma hallitusohjelma siis ”ostettu”, jossa julkishankintamiljardien käyttöä määrittävä hankintalaki on suurin yksittäinen ostos?

YLE raportoi Helsingissä Narinkkatorilla toukokuussa 2019 Orpon puheesta: ”Kun me tiedetään vielä etujärjestöjen valtavat panostukset paikalla olevien puolueiden vaalikampanjointiin ja niiden tukemiseen, ei voi miltään muulta ajatukselta välttyä kuin siltä, että kun he istuvat siellä neuvottelijoina, olemme saamassa Suomeen ostetun hallitusohjelman”, Orpo sanoi YLE:n ja Suomenmaan mukaan.
”Kokoomus yksiselitteisesti vaatii lobbareita ja SAK:ta ulos Säätytalosta”, Orpo jatkoi.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasosen mukaan asiantuntijoita on tärkeää kuunnella, mutta lobbareita ei pitäisi päästää kirjoittamaan hallitusohjelmaa, kokoomuksen oma julkaisu Verkkouutiset raportoi 2019. Vuonna 2026 hän tuore vauvansa sylissään vähättelee käynnissä olevaa Helsinki Garden -korruptiokohua ja yrittää siirtää huomion edellisen vaalikauden ”Uniperi-kohuun”.

Grahn-Laasosen 93535 euron vaalibudjetissa 2023 suurimmat ilmoitetut tuenantajat olivat elinkeinoelämän järjestöjä: Pro Markkinatalous ry (€6000) ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (€5000). Oman vaalirahoitusilmoituksensa mukaan Grahn-Laasonen itse maksoi vaalikulujaan vain 2064 euron edestä, eli kaksi prosenttia kokonaisbudjetista. (Sanni Grahn-Laasosen vaalirahoitusilmoitus, 2023 eduskuntavaalit)

Sanni Grahn-Laasosen omaa korruptioviestintää sosiaalisessa mediassa toukokuulta 2019 ja heinäkuulta 2026. Grahn-Laasonen maksoi itse vain kaksi prosenttia vaalibudjetistaan vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. (sosiaalisen median kuvakaappauksia)

Grahn-Laasonen kirjoitti eduskuntavaalien alla pamfletin yhdessä jyväskyläläisen Sinuhe Wallinheimon kanssa otsikolla Reilumman kilpailun Suomi – Kuinka markkinatalous valjastetaan entistä paremmin suomalaisten hyödyksi? Pamfletti käsitteli julkisten hankintojen yhän voimakkaampaa ohjaamista yksityisille yrityksille. Grahn-Laasosen tapaan Wallinheimolla olikin vaalirahoitus kunnossa kevään 2023 vaaleissa. Yksityishenkilöiden jälkeen suurimmat ilmoitetut tuenantajat kansanedustaja Wallinheimon 48 439 euron vaalibudjetissa 2023 olivat elinkeinoelämän järjestöjä, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (€5 000) sekä Pro Markinatalous (€4 500). Oman vaalirahoitusilmoituksensa mukaan Wallinheimo ei itse maksanut euroakaan omia vaalikuluja, eli pyöreät nolla prosenttia. (Sinuhe Wallinheimon vaalirahoitusilmoitus, 2023 eduskuntavaalit VTV).

Orpon oma hallitusohjelma kuin suoraan vaalirahoittajilta

Ylen toukokuussa 2023 tekemän laskelman mukaan Orpon hallituksen hallitusohjelmaneuvottelujen aikaan kahden ensimmäisen viikon aikana listalla oli lähes 640 kuulemiskertaa ja noin 540 eri henkilöä. Orpon oman ilmoituksen mukaan neuvotteluissa oli lähes 800 asiantuntijapuheenvuoroa, kun myös muut ministeriöiden virkamiehet ja työryhmien sisäiset kuulemiset laskettiin mukaan.

Kuultavista suuri osa oli virkamiehiä, tutkijoita ja virastojen johtoa. Mukana oli huomattava määrä järjestöjen ja yritysten edustajia – juuri niitä toimijoita, joita Orpon kokoomus nimitti lobbareiksi ja joiden puolueen edustajat ilmoittivat ”ostavan hallitusohjelman” vuonna 2019.

Etujärjestöistä eniten kuulemisia saivat: Elinkeinoelämän keskusliitto EK (yhdeksän kuulemiskertaa), SAK (viisi kertaa), Akava (neljä kertaa), Suomen Yrittäjät (kolme kertaa), SuPer (kolme kertaa) ja Tehy (kaksi kertaa). Tämä lista ei vielä kata kaikkia järjestöjen tai yritysten edustajia. Täydellinen aineisto sisälsi henkilön nimen, tehtävän, organisaation ja usein kuulemisen työryhmän. Valtioneuvoston nykyinen verkkosivu ohjaa pyytämään tiedot eduskunnan arkistosta.

Lopullinen hallitusohjelma sisältää noin 80 prosenttia Elinkeinoelämän EK:n, Suomen Yrittäjien SY:n ja Keskuskauppakamarin vaaliohjelmatavoitteista, noin puolet kirjaimellisesti. Mukana toivelistalla on myös hankintalain uudistaminen niin, että vaalirahoittajat saisivat mahdollisimman suuren osuuden hankinnoista, jotka nykyään kanavoituvat kuntien ja hyvinvointialueiden omistamien inhouse-yhtiöiden kautta. Puolet inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta tulee jo nyt markkinaan inhouse-yhtiöiden kilpailutuksissa.
(Elinkeinoelämän yhteiset hallitusohjelmatavoitteet 2023 / Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023)

Oikeuskansleri selvittää Garden-päätöksenteon ja Orpon vaalirahoituksen yhteyksiä – hankintalain kohdalla yhteys on erittäin julkinen

Media, erityisesti Helsingin Sanomat, on heinäkuussa 2026 julkaissut lukuisia paljastavia uutisia Petteri Orpon hallituksen poikkeuksellisista menettelytavoista sen päättäessä 35 miljoonan euron tuesta Helsinki Garden -rakennushankkeelle sekä kokoomuksen vaalirahoituksen kytköksistä tähän hankkeeseen. Helsingin Garden -hankkeen rakennuttajaksi valitulla yhtiöllä on yhteys Kokoomukseen ja Petteri Orpoon pitkään jatkuneen puoluetuen kautta. Oikeuskansleri selvittää asiaa, YLE raportoi. Sen haastatteleman julkisoikeuden professori Tomi Voutilaisen mukaan ministeri on esteellinen, ”jos hän itse osallistuu asian käsittelyyn, jossa tehdyllä päätöksellä voi olla erityistä hyötyä suoraan vaalirahoittajaan kytkeytyvälle toimijalle”.
(YLE: Professori: Oikeuskanslerin etsittävä Garden-päätöksenteon ja Orpon vaalirahoituksen väliltä suora yhteys)

Heinäkuun 20. päivä pääministeri Orpo ilmoitti, ettei hallitus enää edistä Garden Helsinki -hanketta. ”Poliittista tukea -hankkeelle ei enää ole”, HS raportoi.

Hankintalain kohdalla tämä suora yhteys on selvä ja osin hyvin julkinen. Vaalirahoittajat vaativat saada julkishankintojen miljardeja ja saivat haluamansa lain, jonka julkisesti ilmoitettu tavoite on siirtää hankintamiljardeja vaalirahoittajarahastojen taustalla oleville yrityksille. Niistä julkisimmat ovat EK:n hallinnoima Pro Markkinatalous -rahasto sekä runsaasti vaalirahoitusta antanut MaRa, joka pääsi yllättäen aivan hankintalain viime metreillä talousvaliokunnan kuultavaksi (tarkista). Esimerkiksi hankintalakia kiivaasti läpiajanut raumalainen vastuuministeri Matias Marttisen (kok) kolme nimettyä rahallista tukijaa ovat Pro Markkinatalous ry (€6000), Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (€1750) ja Elinkeinoelämän keskusliitto ry (€1500). Marttinen rahoitti itse 78 502,18 euron vaalibudjetistaan vuonna 2023 vain 1 753,08 euroa eli kaksi prosenttia.

Valtaosan vaalirahoituksensa lähteistä ehdokas voi laillisesti peittää useilla tavoilla, muun muassa rahastojen ja säätiöiden avulla. Tutkija Tomi Venho on kuvannut ilmiötä laajasti raporteissaan, joista tuorein Demokratiaa euroilla julkaistiin kesäkuussa 2026. (KAKS: Kunnallista puoluetukea kierretään puolueveroina ja valtuustotukina / Rahastaa, ei rahasta, rahastaa)

Vaalirahoittajien vaikuttamista kunta- ja aluevaalien alla 2025 yrittäjä-äänestäjiin vetoamalla

Vuoden 2025 kunta- ja aluevaalit järjestettiin sunnuntaina 13. huhtikuuta 2025. Huhtikuun 10. päivä suuria vaalirahoittajia edustava EK tuli ulos tiedotteella, jossa se ilmoitti hankintalain olevan niille ensisijainen hanke: ”Elinkeinoelämän keskusliitto pitää hankintalain uudistamista välttämättömänä.” EK:n tiedote korosti, että kyse on merkittävistä potista varoja, joita tulisi jatkossa ohjata sen etupiirille: ”Kyseessä on 37 miljardin euron kokoinen valtava markkina, johon eritoten paikallisten pk-yritysten olisi tärkeää päästä mukaan tarjoamaan omaa osaamistaan ja luomaan elinvoimaa kotikuntaansa”, tiedote väittää.

Markkinoiden keskittymisestä – siirtymisestä pois paikallisyrityksiltä – toistuvasti lakilausunnoissaan ja markkina-analyyseissään varoitelleen Kilpailu- ja kuluttajaviraston arvion mukaan kesäkuussa 2026 eduskunnassa läpimennyt ei todennäköisimmin lisää edes yksityistä markkinaa – ja valtiovarainministeriön toistuvien arvioiden mukaan varoittaa lain johtavan kustannusnousuun. Suuryrityksiä edustava EK painotti kunta- ja aluevaalien alla olevansa suurten yritysten sijaan pienten, paikallisten yritysten asialla.

Valtiovarainministeriö (VM) varoitti kuitenkin lainvalmistelun aikana useaan kertaan, että hankintalain muutos ei tule lisäämään kilpailua eikä markkinaehtoista palvelutuotantoa, vaan kasvattaa kustannuksia, hallinnollista taakkaa ja riskejä erityisesti pienissä kunnissa. VM oli erityisen huolissaan lakimuutoksen aiheuttamasta kyberturvavaarasta ja kansallisen tietoteknologisen suvereniteetin vaarantumisesta. Ministeriö esitti näkemyksensä eduskunnan perustuslakivaliokunnalle 16.3.2026 antamassaan harvinaisen suorasanaisessa lausunnossaan.
(Valtiovarainministeriö: Lausunto hallituksen esityksestä hankintalain muuttamiseksi, PeVL 16.3.2026).

”Nimenne tullaan muistamaan” – vaalirahoittajat kiittävät hankintalaista 2027 vaaleissa



”Nimenne tullaan muistamaan yrittäjien toimesta”, Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Harri Jaskari kiittää vaalirahoittajien vaatiman hankintalain hyväksyneitä kansanedustajia LinkedInissä. (LinkedIn-kuvakaappaus)

Vaikka työnantajajärjestöt tuovat vuoroin julkisten varojen käyttöön liittyviä vaatimuksiaan, ja vuoroin lupauksiaan tulevasta vaalirahoituksesta esiin toistuvasti, Suomen vaalirahoitusjärjestelmä on kaikkea muuta kuin avoin. Transparency International huomautti asiasta jo 2000-luvun alussa, jolloin se vertasi raportissaan Suomen vaalirahoituksen läpinäkyvyyden puutetta Valko-Venäjään. (Transparency International: Global Corruption Report 2004: Political Corruption / Transparency International: Global Corruption Report 2004: Political Corruption / YLE: Justice Official: Shady Election Funding Common)

Sittemmin vaalirahoituksen raportointivelvoitteita on Suomessa lisätty, mutta käytännössä valtaosa ehdokkaiden saaman rahatuen alkuperästä peittyy rahastojen, säätiöiden ja muiden laillisten kiertoteiden kautta. Yksi näistä rahoitustaustan peittävistä rahastoista, työnantajajärjestöjen Pro Markkinatalous -rahasto, aikoo jakaa ennätysmäärän, 2,3 miljoonaa euroa vaalirahaa vuoden 2027 vaaleissa, Helsingin Sanomat raportoi 7. joulukuuta 2025 (HS: Porvarileiri valmistautuu tukemaan eduskuntavaaleja ennätysmäisellä summalla). Summa olisi ennätyksellinen, sillä vuoden 2023 vaaleissa yhdistyksen budjetti oli 1,5 miljoonaa euroa, lehti raportoi. Kokonaisuudessaan vaalivuoden 2023 puoluerahoitus ulkoisista oli raportoidun historian huikein. Rahaa virtaa puolueille 3–5 miljoonaa vuodessa, mutta vuonna 2023 puolueiden rahoitus nousi 8 miljoonaan (kuva alla, kuvakaappaus vuoden 2024 VTV:n puoluerahoitusraportista)

Screenshot

Hankintalakiprosessiin on alusta lähtien liittynyt erikoisia yksityiskohtia. Eräs sellainen on Hankintalain uudistamista käsittelevän työryhmän mietintöä varten asiantuntijana kuultuihin kuuluneen, Handata Oy:n toimitusjohtajan Jorma Saarikedon rooli.

Hän on toistuvasti arvostellut inhouse-yhtiöitä muun muassa Kauppalehdessä (Mielipidekirjoitus: Ilman avoimuutta inhouse-järjestelmä menettää uskottavuutensa) ja ajanut hankintadatan avaamista vain inhouse-yhtiöiden osalta. Handatan ydinliiketoiminta on julkisen ostolaskudatan myyminen.

Saariketo toimii myös Varsinais-Suomen Yrittäjien hankintaneuvojana. Hän on toistuvasti arvostellut inhouse-yhtiöitä muun muassa Kauppalehdessä (Mielipidekirjoitus: Ilman avoimuutta inhouse-järjestelmä menettää uskottavuutensa) ja ajanut hankintadatan avaamista vain inhouse-yhtiöiden osalta. Handatan ydinliiketoiminta on julkisen ostolaskudatan myyminen.

Saarikedolla on muutenkin värikäs henkilöhistoria. HS raportoi vuonna 2001, että Saariketo sai kahdeksi vuodeksi vankeutta Uotin veljesten pitkään jatkuneissa talousrikosoikeudenkäynneissä. ”Tuomiot tulivat törkeistä veropetoksista, velallisen epärehellisyksistä ja avunannoista kirjanpitorikoksiin. Enimmäisrangaistus olisi ollut seitsemän vuotta vankeutta. Rangaistuksia mitatessaan oikeus otti huomioon muun muassa tekojen suunnitelmallisuuden ja rikosten poikkeuksellisen vakavuuden”, HS analysoi Uotien kuusi- ja viisivuotisia vankeustuomioita. (HS: Uotien vankeustuomiot pidentyivät hovioikeudessa)

Annaliisa Oksanen oli EK:ssa vastuussa hankintalain lobbaamisesta ennen siirtymistään Tuusulan kunnan kansliapäälliköksi. Kokoomuksen entinen puoluesihteeri Harri Jaskari on puolestaan vastannut SY:n hankintalaki-lobbauksesta. Jorma Saariketo on ollut äänekäs inhouse-arvostelija ja liiketoimintansa hankintadatan yksipuolisen avaamisen edistäjä – vain julkisomisteisten yritysten osalta. (LinkedIn-kuvakaappaus)

Hankintalakia vastusti kesäkuun 2026 äänestyksessä vain yksi hallituspuolueen kansanedustaja, Kokomuksen Aleksi Jäntti. Jäntin mielestä uusi hankintalaki sisältää puolustusturvallisuuteen, kyberturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyviä riskejä, vaikka itse lain tavoitteet ovat hänen mukaansa erinomaiset. Kansanedustaja pitää ongelmana vaatimusta 10 prosentin vähimmäisomistuksesta, joka johtaa hänen mukaansa yhtiöiden pilkkomiseen ja toimintojen päällekkäisyyteen. ”Se ei oikeastaan perustu mihinkään. Se on vain asetettu luku”, Jäntti kommentoi Iltalehdelle kesäkuussa 2026.

Sen sijaan Jäntin kollega, kaansanedustaja Noora Fagerström (kok) lupaa Verkkouutisten haastattelussa lain hankintalain avaavan ”40 miljardin ostot kilpailulle”.

Hankintalain valmistelun viimehetkillä oli vielä eräs erikoinen episodi. Yllättäen eduskunnan talousvaliokunta pyysi kuultavakseen aktiivisena vaalirahoittajana keskeisille kokoomuspoliitikoille toimivan Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n sekä Visit Finlandin. Lisäksi valiokunta pyysi Vaasan ja Lahden matkailulta kirjalliset lausunnot. Miksi? Matkailuala on hankintalain kokonaisuudessa, kymmenien miljardien eurojen julkishankinnoissa, täysin marginaalinen seikka – varsinkin kun kuntien, kaupunkien, hyvinvointialueiden, maakuntaliittojen, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, työntekijäjärjestöjen, valtioneuvoston kanslian, valtionvarainministeriön ja liki kaikkien muiden ministeriöiden, KKV:n, Kelan, Valtion kyberturvallisuusjohtajan ja lukemattomien muiden toimijoiden perustellun kriittisiä näkemyksiä ei hallitusryhmien edustajat suostuneet noteeraamaan.

Lue lisää:

Tag

Related Posts

Post Comment

Koulutus