Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo: Lakiesitys lisää riskejä, mutta ei hyötyjä hankintayksiköille

”Ehdotetut muutokset lisäävät hankintayksikön hallinnollista taakkaa sekä tulkinnanvaraisuuksia ja riitatilanteita. Markkinakartoitus ja hankintojen huolellinen valmistelu toimivat jo tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön nojalla hyvin, eikä sääntelyn muuttamisella saavuteta toivottuja hyötyjä, päinvastoin.

Hankintalain 65 §: Markkinakartoitus toimii hyvin nykyisellään, eikä markkinakartoitusta ole tarpeen säätää pakolliseksi edes yli 10 M€ hankintoihin. Sääntelyn lisääminen johtaisi hankintayksiköiden kannalta hallinnollisen taakan lisääntymiseen sekä ennakoimattomuuteen. Mikä olisi pätevä tapa ja laajuus markkinakartoituksen toteuttamiselle – saisiko hankintayksikön ratkaisusta valittaa? Käytämme markkinakartoitusta ahkerasti kaikissa hankinnoissamme, mutta koemme, että pakottavan sääntelyn lisääminen aiheuttaisi tulkinnanvaraisia tilanteita ja riskien lisääntymistä hankintayksiköille.

Hankintalain 75 §: Lähtökohta hankintojen osiin jakamiselle ja siitä valittamiselle johtaa hankintayksikön näkökulmasta kohtuuttomiin tilanteisiin. Työryhmän mietinnössä on ylipäätään huomioitu rakennusurakoita hyvin niukasti, joiden koko, monimutkaisuus ja aikataulussa pysymisen tärkeys voivat vaihdella hyvinkin paljon. Etenkin rakentamisen kohdalla velvoite jakaa hankinta osiin on tulkinnanvarainen ja hyvin epäselvä. Minkälaiseen valituskierteeseen hankintayksikkö ajautuu, jos osiin jakamista koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa? Hankintayksiköillä on asiantuntemusta ja kykyä toteuttaa hankinnat tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ilman osiin jakamista koskevaa pakottavaa sääntelyä.

Tarkoituksenmukaiseen hankintakokonaisuuteen vaikuttavat mm. markkinatuntemus sekä hankintayksikön oman sopimusoikeudellisen aseman turvaaminen eri rajapinnat ja vastuut huomioimalla. Ehdotettu pakottava osiin jakaminen johtaisi merkittäviin ongelmiin kokonaisuuden hallinnassa, lisäisi rajapintoja, kustannuksia sekä riskejä ja näistä syntyviä tulkinnanvaraisuuksia. Lisäksi hankintayksikön oma sopimushallinta hankaloituisi ja hallinnolliset kulut kasvaisivat.

Hankintalain 125 §: Kategorinen velvoite hankinnan keskeyttämiselle lisää hankintayksiköiden hallinnollista taakkaa, eikä ole myöskään tarjoajien näkökulmasta omiaan lisäämään julkisten hankintojen houkuttelevuutta. Etenkin vesihuollon toimialalla markkina on hyvin spesifi ja tarjoajien määrä on usein jo lähtökohtaisesti vähäinen. Hankintayksikön kilpailutusosaamiseen kuuluu tuntea markkinat ja käydä vuoropuhelua hankinnan kohteen määrittelemiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla, mutta vastustamme kategorista velvoitetta hankintojen valmisteluun ja keskeytykseen.”