Nokia: 10 % omistusvaatimus vaarantaa jätehuollon

”Kaupunki on omistajana useissa, eri toimialojen yhtiöissä, joissa sen omistusosuus on alle 10 %. Kaupunki on osakkaana eräissä Tampereen kaupunkiseudulla toimivissa kunnallisissa yhtiöissä, joissa omistusosuus perustuu esimerkiksi asukaslukuun. Lisäksi kaupunki on pienosakkaana eräissä valtakunnallisissa yhtiöissä. Kaupungin ostovolyymi näistä yhtiöistä on pieni. Tässä lausunnossa sidosyksiköiden omistusosuuden vähimmäisvaatimuksen vaikutuksia Nokian kaupungille tarkastellaan kolmen erilaisen yhtiön ja toimialan kannalta.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy on 17 kunnan omistama yhtiö, jonka tehtävä on tuottaa kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät. Nokian kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 7,48 %.

Sidosyksiköiden vähimmäisomistusta koskeva muutos koskettaisi kaikkia Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakuntia ja merkitsisi toteutuessaan laajamittaista kuntavastuullisen jätehuollon uudelleenjärjestelyn tarvetta. Voimassa olevan jätelain tulkinnan mukaan kuntavastuullisen jätehuollon palvelutehtävien toteutus palaisi kunnille, mikäli yhtiön sidosyksikköasema omistajakuntaan nähden ei täyty.

Esitetty vähimmäisomistusosuus vaarantaisi kuntien vastuulle kuuluvan jätehuollon järjestämisen alueellisena yhteistyönä vakiintuneiden toimintamallien mukaisesti. Kuntien vastuulle kuuluvassa jätehuollossa on kysymys kuntien lakisääteisestä tehtävästä – ei hallitusohjelmakirjauksen mainitsemista tukipalveluista, vaan tarkasti säännellystä kokonaisuudesta. Pirkanmaan Jätehuolto Oy toteuttaa omistajiensa sidosyksikkönä kuntavastuullisen jätehuollon palvelutehtäviä jätelaissa säädetysti julkisena hallintotehtävänä.

Kuntien alueellinen yhteistyö jätehuollon lakisääteisten tehtävien hoitamisessa on mahdollistanut jätehuollon palveluiden organisoinnin ja tuottamisen kustannustehokkaasti markkinoita hyödyntäen. Yhtiön omistuksen jakautuminen omistajakuntien kesken perustuu kuntien asukaslukuun ja näin ollen kuhunkin omistajakuntaan kohdistuviin lakisääteisten jätehuoltopalveluiden tarpeen volyymiin.

Kaupungin saamien tietojen mukaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy kilpailuttaa ja ostaa nykyisin noin 80 % palveluistaan yksityisiltä toimijoilta. Tosiasiassa uutta liiketoimintaa ei välttämättä juurikaan syntyisi markkinoille, vaikka hankintayksikkö kilpailuttaisi ja ostaisi palvelun kokonaan markkinoilta.

Kymmenen prosentin vähimmäisomistusosuutta koskeva vaatimus johtaisi toteutuessaan tilanteeseen, jossa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakuntien tulisi täysin riittämättömän 2,5 vuoden siirtymäajan puitteissa toteuttaa muun muassa seuraavat toimenpiteet:

-Järjestellä uudelleen yhtiön omistussuhteet kuntavastuullisen jätehuollon toteuttamiseksi investoitu jätehuollon infrastruktuuri ja yhtiön olemassa olevat sopimukset huomioiden perustuslain omaisuudensuojan näkökulmasta kestävällä tavalla.
-Toteuttaa omistajakunnille palautuvien lakisääteisten jätehuoltopalveluiden toteuttamiseksi tarpeelliset kuntakohtaiset henkilöstö- ja viranomaisjärjestelyt niihin liittyvine päätöksineen, määräyksineen ja taksoineen.
-Kilpailuttaa samanaikaisesti lukuisten muiden samassa tilanteessa olevien kuntien kanssa mm. jätteenkäsittelyyn, kuljetuksiin, jäteasemapalveluihin, konetöihin, jäteneuvontaan ja tietojärjestelmiin kohdistuvat, omistajakunnille palautuvien jätehuoltopalveluiden toteuttamiseksi tarvittavat, hankinnat hankintojen ajallisen keskittymisen hintoja nostavat ja palvelujen saatavuutta heikentävät vaikutukset taklaten.
-Varmistaa, että kuntalaisten jätehuoltopalvelut toteutuvat jätelain edellyttämässä laajuudessa kaikkine erilliskeräysvelvoitteineen sekä tuottajayhteistyöhön kohdistuvine vaatimuksineen.


Ehdotettu muutos tarkoittaisi paitsi Nokian kaupungille ja Pirkanmaalle myös koko jätehuollon toimialalle merkittävien rakenteellisten muutosten toteuttamista. Työryhmämietinnön mukaan Suomen kaikissa kuntien yhteisesti omistamista 26 jätehuollon yhtiöstä 24 yhtiössä on alle 10 prosentin omistusosuuksia. Kuntaliitolta saatujen tietojen mukaan kunnallisessa jätehuollossa ei ole kuitenkaan edes havaittu omistusosuuksiin liittyviä määräysvaltahaasteita, joihin hankintalain uudistuksella pyritään puuttumaan.”