Tampereen kaupunki & Alueellinen jätehuoltolautakunta: Ehdotus uhkaa 470 000 pirkanmaalaisen jätehuoltopalveluja

”Alueellisen jätehuoltolautakunnan toimialueella ehdotettu muutos merkitsisi laajamittaista jätehuollon uudelleenjärjestelyn tarvetta. Muutos koskettaisi jokaista Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakuntaa. Yhtiön 17 omistajakunnasta 16 ei täytä esitettyä 10 prosentin vähimmäisomistusosuuden vaatimusta. Tällä hetkellä ainoastaan Tampereen kaupungilla on yli 10 %:n omistusosuus. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistuksen jakautuminen omistajakuntien kesken on tähän saakka perustunut kuntien asukaslukuun ja lakisääteisten jätehuoltopalveluiden tarpeeseen.

Mietinnössä esitetty sääntely edellyttäisi, että Pirkanmaan Jätehuollon 17 omistajakuntaa järjestelevät uudelleen yhtiön omistussuhteet. Tämä tarkoittaisi, että jäteyhtiössä voisi jatkossa olla enintään 10 omistajaa, mikä nostaisi erityisesti pienten kuntien omistusosuuksiin liittyvää maksutaakkaa nykyisestä. Omistusjärjestelyissä olisi muun ohella huomioitava myös olemassa oleva jätehuollon infrastruktuuri sekä yhtiön olemassa olevat sopimukset. Jätehuoltolautakunta huomauttaa, että jäteyhtiön osakassopimuksessa ei ole varauduttu tilanteeseen, jossa yleislailla puututtaisiin erityislainsäädännössä säädetyn tehtävän toteuttamisen edellytyksiin. Tämä on omiaan aiheuttamaan pitkäkestoisia riita-asioita tuomioistuimiin.
Kunnat ovat tehneet Pirkanmaan alueella jätehuollossa vapaaehtoista alueellista yhteistyötä jo 1990-luvulta lähtien selviytyäkseen jätehuoltoon liittyvistä investointitarpeista. Tämä on ollut välttämätöntä, koska yksinään kunnat eivät olisi pystyneet vastaamaan jätelainsäädännöstä peräisin oleviin vaatimuksiin. Kuntien välinen yhteistyö jätehuollon lakisääteisten tehtävien hoitamisessa on mahdollistanut alueella jätehuollon palveluiden organisoinnin ja tuottamisen kustannustehokkaasti. Jätehuoltolautakunta katsoo, että ehdotettu muutos vaarantaa kuntien välisen alueellisen yhteistyön ja sillä olisi kauaskantoisia negatiivisia vaikutuksia jätehuollon järjestämiseen kunnissa. Näiden negatiivisten vaikutusten piirissä olisi jopa 470 000 pirkanmaalaista.
Kuntien vastuulle kuuluvan jätehuollon edellyttämä jätteen käsittelyn infra on toteutettu monilta osin kuntien sidosyksikköyhtiöiden kautta. Esitetty muutos merkitsisi toteutuessaan sitä, että esimerkiksi Pirkanmaan Jätehuollon omistajakunnista jopa 16:lla ei olisi mahdollisuutta käyttää kyseistä infraa. Toimialueella jäteyhtiö on vastikään investoinut yli 20 miljoonaa euroa biojätteiden käsittelylaitokseen, minkä lisäksi yhtiö omistaa yhdessä Tampereen Energia Oy:n kanssa Tammervoiman jätevoimalaitoksen. Esitetyllä muutoksella on toteutuessaan laajoja vaikutuksia sekä biojätteen että sekajätteen hyödyntämisen mahdollisuuksiin ja kustannuksiin. Sekajätteen osalta vaikutukset heijastuvat myös pirkanmaalaisten kotitalouksien kaukolämmön kustannuksiin.
Voimassa olevan jätelain tulkinnan mukaan, jos jäteyhtiö ei ole sidosyksikköasemassa omistajakuntaan, kunnalle säädettyjen jätehuollon palvelutehtävien toteutus palaisi takaisin yksittäisille kunnille. Nämä palvelutehtävät pitävät sisällään mm. jätteen vastaanottoon, kuljetukseen ja käsittelyyn, jätemaksujen laskutukseen, jäteneuvontaan sekä näihin välittömästi liittyvät hallinnolliset tehtävät. Toimialueen kunnilla olisi velvollisuus varmistaa, että kuntalaisten jätehuoltopalvelut toteutuvat jätelain edellyttämässä laajuudessa kaikkine erilliskeräysvelvoitteineen, raportointivelvoitteineen sekä tuottajayhteistyöhön kohdistuvine vaatimuksineen.
Jätehuollon käytännön palvelutehtävien palautuminen kunnille edellyttäisi kunnissa jätehuollon resursseja: jätehuollon substanssiosaamista, substanssiin keskittyvää hankintaosaamista, neuvonta- ja viestintäosaamista, raportointivelvoitteisiin kohdistuvaa osaamista ja niin edelleen. Tätä osaamista toimialueen kunnilla ei ole, koska näitä tehtäviä on hoidettu kuntien puolesta jo 30 vuoden ajan jäteyhtiössä. Lisäksi mietintö pakottaisi miltei kaikki Suomen kunnat kilpailuttamaan lakisääteiset jätehuollon järjestämistehtävät samanaikaisesti, mikä aiheuttaa väistämättä markkina- ja hintahäiriöitä. Kilpailutussuman vuoksi kaikille ei myöskään löydy palvelujen tarjoajaa, ja erityisesti pienet ja keskisuuret kunnat ovat vaarassa jäädä ilman palveluja. Samanaikainen kysynnän kasvu nostaa myös markkinoiden hintatasoa, mikä lisää muutoksen kokonaiskustannuksia.
Toteutuessaan muutos tulisikin nostamaan asukkaiden jätemaksuja erityisesti pienemmissä ja keskisuurissa kunnissa, koska jätehuollon yksikkökustannukset ovat sitä pienemmät, mitä tiheämmin asuttu keräysalue on. Lisäksi jätehuolto vaatii riittävästi jätettä toimiakseen taloudellisesti kustannustehokkaasti. Kuntien vastuulle kuuluva jätehuolto rahoitetaan jätelain mukaisesti kuntalaisilta perittävillä jätemaksuilla, joten jätehuollon alueellisen yhteistyön purkamisesta ja uudelleenjärjestämisestä aiheutuvat kustannukset tulisivat kuntalaisten maksettavaksi.
Ehdotus johtaisi myös kunnan jätehuoltoviranomaisen toiminnan uudelleenorganisointiin, koska jätelain 23 §:n mukaan jätehuoltoviranomaisen toimialueen on oltava sama kuin kunnallisen jäteyhtiön. Uuden jätehuoltoviranomaisen perustaminen sekä päivittäisten jätehuollon viranomaistehtävien hoitaminen aiheuttaisi kunnille hallinnollista taakkaa ja kustannuksia.
Lisäksi muutokset jätehuoltoviranomaisten organisoitumisessa sekä uusien jätehuoltoviranomaisten toiminnan käynnistäminen vaikeuttaisivat keskeisten viranomaistehtävien hoitamista kunnissa useiksi vuosiksi.
Esimerkiksi alueellisen jätehuoltolautakunnan toimialueella viranomaistoiminnan käynnistäminen ja toiminnan organisoiminen on vienyt useita vuosia. Toiminnan käynnistäminen on pitänyt sisällään mm. yhteistoimintasopimusten laatimisen ja hyväksymisen, niitä koskevat oikeuskäsittelyt, tietojärjestelmien ja lakisääteisten rekisterien kehittämisen, toimintamallien luomisen ja jätehuollon järjestämistä koskevien keskeisten päätösten (esim. jätetaksat, jätehuoltomääräykset) laatimisen. Toiminnan voidaan katsoa vakiintuneen vasta viime vuosina (toiminta alkanut 2012). Jätehuoltolautakunta katsoo, että kuntien yhteinen viranomaistoiminta on tällä hetkellä järjestetty alueella kustannustehokkaasti ja toimivasti, eikä nykyistä toimintamallia tulisi rikkoa. Jätehuoltolautakunta lisäksi huomauttaa, että jo nykyisen hankintalain puitteissa se on pyrkinyt vaikuttamaan jätehuollon hankintoihin siten, että hankinnat jaetaan pienimpiin osiin, jotta pk-sektorin yrityksillä on mahdollisuus osallistua jätehuollon kilpailutuksiin.”