Kanta-Hämeen hyvinvointialue: Vaikutusarviointi puutteellinen – todelliset kustannukset jopa 1–2 miljardia

”Lainvalmistelun vaikutustenarvio-ohjeen mukaan vaikutusarvioinnin laajuus ja yksityiskohtaisuus on suhteutettava lainvalmisteluhankkeen sisältöön ja odotettavissa olevien vaikutusten merkittävyyteen. Tämän esityksen vaikutusarviot eivät ole riittäviä taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusten, hyvinvointialueita koskevien vaikutusten, yhteiskunnallisten vaikutusten sekä markkinavaikutusten tarkemmaksi ennakoimiseksi. Ehdotuksesta puuttuu riittävä tietopohja muutoksen hyötyjen ja haittojen arviointiin. Tämä on merkittävä puute, sillä hankintalakiin esitetyt muutokset ovat vaikutuksiltaan huomattavat.

Mietinnön perusteella syntyy osin se käsitys, että vaikutusten arvioinnin tekeminen on ulkoistettu lausunnonantajille, jolloin uudistuksen vaikutusten kokonaiskuva hämärtyy eivätkä lausunnon antajat pääse käytännössä lainkaan arvioimaan esityskokonaisuutta. Vaikutusten arviointi olisi tullut toteuttaa jo valmistelun aikana, jotta lausunnon antajilla olisi ollut tieto uudistuksen vaikutuksista yhteiskunnan eri sektoreille.

Esityksellä ei todennäköisesti tulla saavuttamaan hallitusohjelman mukaisia lopputavoitteita. Esimerkiksi esityksessä on hyvin ylimalkaisesti todettu vain hankintaprosessista aiheutuvat lisääntyneet kustannukset, mutta todelliset kustannukset tulevat itse muutosprojekteista. Julkisuudessa esiintyneiden arvioiden mukaan muuntokustannukset voivat olla jopa 1-2 miljardin välillä. Jos esitys toteutetaan esitetyllä siirtymäajalla, tulevat markkinat ylikuumenemaan erilaista muuntoprojekteista. Markkinatoimijat ja sidosyksikkö-asemassa toimivat yhtiöt eivät mitä todennäköisemmin kykene tuottamaan tällaista määrää muutosprojekteja esitetyssä aikaikkunassa.

Työryhmämietinnössä viitataan muutamassa kohtaa hallitusohjelmaan ja esitetään virheellinen oletus, jonka mukaan sidosyksiköiden avulla pyrittäisiin kiertämään hankintalakia. Todellisuudessa sidosyksiköt ovat hankintayksiköitä, jotka ovat velvollisia kilpailuttamaan hankkimansa palvelut ja tavarat hankintalain mukaisesti. Mietinnössä esitetään myös väite siitä, että sidosyksikköhankintojen korvaaminen kilpailutuksilla tuottaisi aina positiivisia vaikutuksia. Käytännön kokemukset kuitenkin osoittavat, että vaikutukset vaihtelevat merkittävästi toimialan, hankittavan palvelun, markkinatilanteen ja sidosyksikön mukaan.

Valmistelussa ei ole tehty luotettavia vertailulaskelmia. Toisaalta yksinkertaistetut laskelmat tuottaisivat helposti virheellistä vertailutietoa. Sidosyksiköiden toiminnassa hankintayksikön säästöt tulevat palvelun hinnan lisäksi sopimuksen joustavuudesta. Taloudellinen vertailu hankintalain mukaan kilpailutettuihin sopimuksiin kärsii siitä, ettei analyysissa voida huomioida kuinka usein muutos hankintayksikön palvelutarpeessa olisi johtanut palvelun uudelleen kilpailutukseen ja palveluntuottajan vaihtumiseen.

Yksioikoisten väitteiden esittäminen ilman perusteellisia selvityksiä, luotettavia laskelmia ja vaikutusten arviointeja antaa harhaanjohtavan kuvan tilanteesta, ja ohjaa lain valmistelua virheellisesti.

Hallitusohjelmassa on hyvinvointialueiden osalta todettu seuraavasti: ”Hallitus sitoutuu rahoittamaan täysimääräisesti hyvinvointialueille asetettavat mahdolliset uudet tehtävät tai niiden laajennukset tai keventämään tehtäviä vastaavasti.” Vaikutusarvio-ohjeessa on myös todettu, että hyvinvointialueiden velvoitteita lisättäessä tulee varmistaa, etteivät muutokset johda lisärahoituksen tarpeeseen tai vaihtoehtoisesti muutokset on otettava rahoituksessa huomioon. Jos esitys viedään ehdotetussa muodossa läpi, valtion on varauduttava kompensoimaan hyvinvointialueille uudistuksesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.

Hyvinvointialue yhtyy valtionvarainministeriön arvioon siitä, etteivät mietinnössä esitetyt vaikutusarviot ole riittäviä taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusten, kunta- ja hyvinvointialuevaikutusten, yhteiskunnallisten vaikutusten sekä markkinavaikutusten tarkemmaksi ennakoimiseksi. Ehdotuksesta puuttuu riittävä tietopohja muutoksen hyötyjen ja haittojen arviointiin.”