Tuomi Logistiikka: 10 % omistusvaade nostaisi julkisen sektorin kustannuksia jopa 600 miljoonaa vuodessa

”Kustannusvaikutusten laskelmien mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden yhteishankintayhtiöitä edustava Kustos ry on arvioinut, että ehdotettu kategorinen 10 % vähimmäisomistusvaatimus voivat nostaa julkisen sektorin kustannuksia jopa 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi muutoskustannusten arvioidaan olevan 3–5 miljardia euroa. Kilpailutettaville markkinoille on virheellisesti arvioitu siirtyvän 15 miljardia euroa liikevaihtoa. Luku on harhaanjohtava, koska se sisältää inhouse-yhtiöiden jo markkinoilta kilpailuttaman liikevaihdon. Mikäli julkisista hankinnoista 90 % toteutettaisiin edelleen nykyisen kaltaisin järjestelyin, uusien kilpailutusten ja markkinaehtoisten hankintojen osuus olisi 10 %. Julkisten hankintojen kokonaisarvo Suomessa on noin 47 miljardia euroa vuodessa, ja jos kilpailutusten lisääminen toisi 5 % säästöt kilpailutettuun 10 % osuuteen, saavutettava säästö olisi 235 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä jää selvästi alle arvioidun 600 miljoonan euron lisäkustannusten, mikä tarkoittaa, että uudistus kasvattaa julkisen sektorin nettokustannuksia, jos kilpailutusten lisääminen ei tuota säästöjä yli 10 %.

Orpon hallituksen hallitusohjelmassa kohdassa 6.5 Toimivat asuntomarkkinat ja sujuva liikenne on kirjaus: “Hallitus kehittää julkisesti järjestettyjä liikennepalveluita kokonaisuutena yhteistyössä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa. Varmistetaan, että palveluiden järjestämiseen suunnatuista resursseista saadaan mahdollisimman suuri lisäarvo.”  Suunniteltu 10% vähimmäisomistusvaatimus muodostaa käytännön ristiriidan liikennepalveluiden kehittämisen tavoitteen kanssa, sillä jotta kuljetusten järjestämiseen suunnatuista julkisista resursseista saadaan mahdollisimman suuri lisäarvo, tulee kuljetuksia voida suunnitella ja järjestää kokonaisuutena. Kuntien ja hyvinvointialueiden kuljetuksia ei voida järjestää yhdessä kokonaisuutena ilman, että sen tekee kaikkien osallisten lukuun toimiva yhteinen toimija. Hyvinvointialueiden toimiessa maakunnallisesti, luonnollisena lähtökohtana myös julkisten liikennepalveluiden kokonaisuutta kuntien osalta tulee tarkastella maakunnan laajuisesti. Tämä ei ole mahdollista 10 % vähimmäisomistusehdon toteutuessa.

Lisäksi tulee huomata, että nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa huomioiden esimerkiksi kauppa- ja hybridisodan uhka, huoltovarmuuden kannalta kriittisten toimintojen on toimittava nopeasti ja varmasti. Vähimmäisomistusehdon rajaaminen 10 % voi vakavasti vaarantaa huoltovarmuuden erityisesti pienten hankintayksiköiden osalta.”