Lohja: Sidosyksikkömuutos uhkaa kunnallista itsehallintoa ja yhteistyötä

”Lohjan kaupunki katsoo, että sidosyksiköiden vähimmäisomistusta koskeva vaatimus ei ole tarkoituksenmukainen ja olisi vaikeasti toteutettavissa. Lohjan kaupunki katsoo, että esitetty vähimmäisomistusosuus on ongelmallinen kunnallisen itsehallinnon kannalta. Esitys rajoittaisi kuntien mahdollisuutta päättää itse toimintojensa järjestämisestä. Muutos tulisi kohtelemaan eri kokoisia kuntia perusteetta eriarvoisesti ja tulisi rapauttamaan yhteistyötä erityisesti eri kokoisten kuntien kannalta. Pienten ja suurien kuntien yhteistyö vaikeutuisi, kun yhteisyritysten omistusosuuksia jouduttaisiin sopeuttamaan muutoksen vaatimaan viitekehykseen. Pienimmät kunnat olisivat kaikkein heikoimmassa asemassa, koska omistusosuuksia uudelleen jaettaessa ne jäisivät yhteis-yrityksistä helposti ulos.

Erityisesti jätehuollon kannalta muutos olisi erityisen epäedullinen. Suurin osa Suomen nykyisistä alueellisista jäteyhtiöistä jouduttaisiin pilkkomaan osiin. Kunnallisen jäte-huoltoyhtiön purkaminen olisi jo alueellisesti erittäin ongelmallista, ja vaikutukset moninkertaistuisivat toteutuessaan valtakunnallisesti.
Vähimmäisomistusta koskeva muutos ei ole jätehuollon näkökulmasta tarkoituksen-mukainen, sillä se ei edistäisi mitään hallituksen esityksen tavoitteista: se ei lisäisi kilpailua, kustannustehokkuutta eikä kuntajätehuollon hankintojen suunnitelmallisuutta. Kun toteuttamiskelpoisuuden arvioinnissa huomioidaan muutoksen negatiiviset vaikutukset lähes koko Suomen kotitalouksille, kunnille, pienyrityksille ja ympäristölle, sitä on pidettävä jätehuollon näkökulmasta toteuttamiskelvottomana.

Muutos tulisi aiheuttamaan laajoja yhteistyritysten uudelleen järjestelyä, jotka johtaisivat monen yrityksen toiminnan lakkaamiseen. Kunnat hyödyntävät usein sidosyksiköitä, joiden omistuksien jakaminen tasaisemmin väkilukuun suhteuttamatta johtaisi toiminnan tehottomuuteen. Koko järjestelmä pitäisi rakentaa uudelleen. Keskikokoiset kaupungit, kuten Lohjan kaupunki, joutuisivat supistamaan omia omistuksiaan yhteisyrityksissä luovuttamalla osuuksia mahdollisesti pienemmille yhteistyökunnille, joiden omistusosuus nyt on alle lain vaatiman 10 %. Pienten kuntien käyttöosuus yhteisyritysten palveluista on kuitenkin usein pienempi, jolloin tällainen omistusosuuksien uudelleen järjestely johtaisi helposti käytännössä toiminnan kannattamattomuuteen. Se veisi yrityksiltä mahdollisuuden kilpailla uusista sidosyksikköasiakkuuksista markkinoilla. Yrityksen toiminnasta tulisi helposti tehotonta, jos se ei enää voisi toimia kuin nykyisten omistajiensa palveluiden tuottajana. Esitys siis rajoittaisi myös kilpailua nykyisestä ja sellaisenaan toimisi julkisen talouden säästötavoitteita vastaan.”