Kotka: Lakimuutos johtaa turhiin yhtiöjärjestelyihin ja lisäkustannuksiin

”Muutosehdotuksen hallitusohjelman mukainen esitys sidosyksiköiden käytön rajoittamiseksi hankintojen toteuttamisessa, asettamalla sidosyksikön omistukselle yleisen edun huomioon ottava vähimmäisomistusosuutta koskeva vaatimus (10 prosenttia), ei Kotka kaupungin näkemyksen mukaan edistä yllä esitettyjä tavoitteita eikä lausuntopyynnössä esitettyjä pyrkimyksiä lisätä pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuuksia julkisiin tarjouskilpailuihin, parantaa hankintojen vastuullisuutta ja edistää huoltovarmuuden ja turvallisuuden toteutumista sopimuskauden aikana.

On perusteltua puuttua sidosyksikköjärjestämisen puutteisiin ja väärinkäytöksiin, mutta nyt ehdotettavalla vähimmäisomistusosuutta koskevalla lainmuutoksella ei pyritä korjaamaan havaittuja puutteita / väärinkäytöksiä (kuten hankintalain edellyttämän määräysvallan puuttuminen sidosyksikköön nähden) vaan repimään auki koko sidosyksikköjärjestelmä myös niissä tapauksissa, joissa hankitalain mukaiset määräykset sidosyksikköihin liittyen täyttyvät. Tämä johtaa täysin turhiin yhtiöjärjestelyihin eikä se ole linjassa hallitusohjelman normien purkamisen tavoitteiden kanssa.

Vaikutustenarviointi esitettävien muutosten osalta on niukkaa ja ylimalkaista. Esityksessä on sivutettu tai jätetty huomioimatta, miten ehdotetun vähimmäisomistusosuuden toteuttaminen yhtiöissä vaikuttaa mm. seudulliseen yhtistyöhön, kuntien konsernirakenteisiin ja -taseisiin, osakeyhtiölain mukaiseen määräysvaltaan yhtiöissä, yhtiöiden rahoitusjärjestelyihin (kuten kuntien antamat pääomat, lainat ja takaukset), investointeihin tai siihen, mitä seuraamuksia vaatimuksella nykyisten hankintasopimusten purkamiseksi on sidosyksikön omistajille.

Monien toimintojen osalta, kuten esimerkiksi jätehuollon ja joukkoliikenteen osalta, nykyiset järjestelytavat ja yhteistyömuodot perustuvat pitkäjänteiseen työhön, jolla tähdätään kansallisten ja kansainvälisten tavoitteiden saavuttamiseen mm. ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutosten hallinnan aloilla. Esityksessä ei myöskään ole kiinnitetty huomiota siihen, että monet sidosyksikköasemassa olevat yhtiöt ovat kilpailuttaneet markkinoilla palvelut, jotka yhtiö omistajilleen tuottaa. Esitetyillä muutoksilla on suoraa vaikutusta myös näihin kolmansiin palveluntuottajien asemaan.

On kyseenalaista, voidaanko sidosyksikköasemaa koskevilla muutoksilla pitkällä aikavälillä saavuttaa asetetut tavoitteet säästöistä. Lyhyellä aikavälillä esitettyjen muutosten toteuttaminen aiheuttaa kunnille lisäkustannuksia vaatien huomattavan määrän resursseja mm. osaamisen (kuten yhtiöjärjestelyt ja hankinnat), ajankäytön ja määrärahojen muodossa. Todennäköistä on myös, että tavoitteet säästöistä ja kilpailutuksen lisäämisestä toteutuisivat erilaisina ja eriarvoisina sekä maantieteellisesti että toimialakohtaisesti. Paikkakunnilla, joissa palvelukohtaista tarjontaa ja kilpailua on vain vähän tai olematonta, vaikutukset voivat olla tavoiteltuun nähden päinvastaiset.”