Raasepori/ Uudenmaan Jätelautakunta: Kunnallinen jäteyhtiö ja Uudenmaan jätehuoltoviranomainen pitäisi lakkauttaa

”Uudenmaan jätehuoltoviranomainen on kahdentoista kunnan (Askola, Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Loviisa, Pornainen, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Siuntio ja Vihti) yhteinen jätehuoltoviranomainen, joka palvelee yli 220 000 asukasta. Näiden kuntien jätehuollon operatiiviset tehtävät, kuten jätteen vastaanotto, kuljetus ja käsittely, jätemaksujen laskutus sekä jäteneuvonta, on siirretty kuntien omistamalle kuntayhtiölle Rosk’n Roll Oy Ab:lle jätelain 43 §:n mukaisesti. Omistusosuudet vaihtelevat 1,7 prosentista 21 prosenttiin asukaslukujen mukaan, ja vain viisi kuntaa omistaa yli 10 %. Esitetty muutos hankintalakiin tarkoittaisi kunnallisen jäteyhtiön ja Uudenmaan jätehuoltoviranomaisen lakkauttamista. Jätehuoltoalan kehitys pysähtyisi, ja jätehuoltoviranomaistoiminta lamaantuisi useiksi vuosiksi. Muutos vaarantaisi tehokkaan ja edistyksellisen jätehuoltojärjestelmän sekä kuntalaisten tasapuolisen kohtelun ilman perusteltuja syitä.

Kahdentoista kunnan jäteyhtiön lakkauttaminen veisi useita vuosia, sillä omistajakuntien tulisi sopia
jäteyhtiöiden hallinnassa olevan infraomaisuuden jakamisesta. Jäteyhtiö on investoinut merkittävästi
jätekeskuksiin ja jäteasemiin, jotka palvelevat alueemme kaikkia kuntalaisia yli kuntarajojen. Myös
ympäristönsuojeluun on panostettu ja investoitu huomattavasti. Ei ole takeita siitä, että kuntakeskeiset
neuvottelut sujuisivat ongelmitta ja nopeasti. Pahimmassa tapauksessa sopimukseen pääseminen kestäisi
vuosia. Kenelläkään osapuolella ei ole intressiä edistää tällaista muutosta, vaan se toteutettaisiin ulkopuolelta tulevan pakon vuoksi, mikä hidastaisi prosessia.

Jätehuoltoviranomaisen keskeisten tehtävien hoitaminen vaikeutuisi useiksi vuosiksi. Kuntien hallinnollinen taakka ja kustannukset kasvaisivat merkittävästi ja pysyvästi. Vasta, kun uudet jäteyhtiöt on perustettu tai niistä on sovittu, voidaan alkaa neuvotella uusista jätehuoltoviranomaisista, sillä jätelain 23 §:n mukaan jätehuoltoviranomaisen toimialueen on oltava sama kuin jäteyhtiön. Kuntien on yhdessä päätettävä muun muassa vastuukunnasta ja jätelautakunnan paikanjaosta. Myös sopiminen jätehuoltoviranomaisista voi viedä paljon aikaa. Tämän jälkeen jätehuoltoviranomaiselle on palkattava henkilöstöä ja järjestettävä työtilat. On mahdollista, että toimivaltaista jätehuoltoviranomaista ei ole olemassa tietyn ajanjakson ajan. Muutokset jätehuoltoviranomaisten organisoitumisessa ja uusien viranomaisten toiminnan käynnistäminen vaikeuttaisivat keskeisten tehtävien hoitamista useiksi vuosiksi. Prosessi voi joissakin kunnissa kestää pidempään kuin toisissa, erityisesti jos kunta päättää hoitaa jätehuollon itse, mikä vaarantaisi kuntalaisten tasapuolisen kohtelun. Kuntavaalien jälkeen jätelautakunnan uuden kokoonpanon toiminnan aloittamiseen menee aina yli puoli vuotta, vaikka lautakuntasopimus on olemassa. Tämän perusteella kokonaan uuden jätehuoltoviranomaisen perustamiseen kuluisi vuosia, puhumattakaan siitä, kuinka monta vuotta kestäisi, että sen toiminta olisi vakiintunutta. Ennen rutiinitöiden ruuhkan purkamista uudetjätehuoltoviranomaiset on laadittava jätehuoltomääräykset ja jätetaksan. Laajojen päätösten valmistelu ja päätösprosessi, joista
säädetään jätelaissa ja hallintolaissa, kestävät vähintään kaksi vuotta.

Kuntalaisille ehdotettu muutos tarkoittaisi, että he menettäisivät suuren osan tällä hetkellä saatavilla olevista laadukkaista ja hyvin toimivista jätehuoltopalveluista, kuten jätekeskuksen palveluista, joita he nyt saavat kuntayhteistyön kautta. Samalla kuntalaisten jätemaksut nousisivat. Muutos olisi siten erittäin negatiivinen kaikille kuntalaisille.

Myös markkinoilla toimiville yrityksille muutos olisi haitallinen, sillä hankintojen määrä voisi laskea, kun
uusien jätehuoltoyksiköiden on keskityttävä lakisääteisiin palveluihin eikä palveluiden kehittämiseen ja
monipuolistamiseen.

Kuten ympäristöministeriö toteaa, muutoksella on myös välillisiä negatiivisia ympäristövaikutuksia.
Jäteyhtiöiden ja jätehuoltoviranomaisten uudelleenjärjestäytymistoimenpiteet viivästyttäisivät kuntien
jätelaissa edellytettyjen toimenpiteiden toteuttamista erilliskeräysvelvoitteiden ja kierrätysasteen osalta.
Pahimmassa tapauksessa niitä ei toteutettaisi käytännössä lainkaan. Muutos hidastaisi ja jopa pysäyttäisi
jätehuollon kehittämistä sekä erilliskeräystä ja kierrätystä edistävien ohjauskeinojen käyttöönottoa nykyisen jätehuoltojärjestelmän hajautuessa. Lisäksi on mahdollista, että kuntayhteistyön ulkopuolelle jäävät irralliset kunnat eivät rajallisilla resursseillaan kykene suoriutumaan vaativista lakisääteisistä jätehuollon velvoitteista, mikä johtaisi paikallisesti epäasianmukaiseen jätehuoltoon ja ympäristöhaittoihin. ”