STT/Kustos: Hankintalaki voi aiheuttaa laajan hankintasopimusten irtisanomisen tai purkaantumisen

Inhouse-yhtiöiden ja markkinatoimittajien välillä on satoja tuhansia kilpailutettuja sopimuksia. Suunnitteilla oleva hankintalain muutos estäisi inhouse-yhtiöiden mahdollisuutta tarjota palveluja alle kymmenen prosenttia omistaville omistajilleen. Muutos voi käytännössä merkitä sitä, että näille poistuville asiakasomistajille tehtävien palveluiden osalta inhouse-yhtiön ja alihankkijoiden välisiä sopimuksia joudutaan supistamaan tai jopa irtisanomaan. Kun volyymi laskee, hankintalaki velvoittaa uudelleenkilpailuttamaan osan näistä sadoista tuhansista sopimuksista.

Hankintalain muutosten laukaisemista sopimusepäselvyyksistä voi aiheutua reklamaatioita, sopimussanktioita tai pahimmillaan oikeustaisteluja. Sopimusepäselvyyksien osapuolia on tuolloin vähintään kolme: 1) kunta tai hyvinvointialue inhouse-yhtiön asiakasomistajana, 2) inhouse-yhtiön kilpailutuksen osallistunut markkinatoimija sekä 3) hankinnan kilpailuttanut ja palvelun integroinut inhouse-yhtiö. Sopimusketjussa voi olla vielä toinenkin inhouse-yhtiö, kuin se, joka tarjoaa omistajilleen varsinaisen palvelun – esimerkiksi yksi inhouse-yhtiö tuottaa turvallisen potilastietojärjestelmän toiselle inhouse-yhtiölle, joka tuottaa kunnille ja hyvinvointialueille haja-asutusalueiden laboratoriopalveluita.

Lainvalmistelu ei ole tutkinut sopimusmuutosten vaikutuksia lainkaan, Kustos luettelee:

• Miten mahdollinen 10 prosentin omistusraja vaikuttaisi nykyisiin sopimuksiin – onko hankintasopimus sellaisen inhouse-yhtiön kanssa, joka joutuu uudelleenjärjestelyihin lakimuutoksen takia? Vaikuttaako se sovittuun palveluun ja sen laajuuteen?
• Sisältävätkö sopimukset ehtoja, jotka mahdollistavat muutokset omistuspohjan muuttuessa?
• Vaikuttaako lakimuutos sopimuskumppanina olevan inhouse-yhtiön asemaan siinä määrin, että hankintalaki joka tapauksessa velvoittaa uudelleenkilpailutukseen?
• Millaisia taloudellisia ja operatiivisia vaikutuksia uudelleenkilpailutuksilla voisi olla?
• Miten alihankintasopimukset kytkeytyvät pääsopimuksiin?
• Muuttuuko sopimustilanne kohtuuttomaksi jommankumman osapuolen kannalta? Lainsäätäjä on ilmoittanut, että kohtuuttomien seurausten kohdalla tehtäisiin poikkeuksia. Tilaajan vai tilaustoimittajan kannalta kohtuuttomien seurausten?
• Kuka arvioi muuttuneiden olosuhteiden jälkeen kymmenien tuhansien sopimusten kohtuuttomuuden – ja kenen kannalta ne ovat kohtuuttomia?
• Millaisia vaikutuksia sopimusten ennenaikaisilla päättämisillä on yrityksiin ja yritysten talouteen – ja samalla aluetalouksiin? Luultavasti yritykset ovat laskeneet sovittujen hankintasopimusten pysyvyyden varaan ja niihin liittyvät taloudelliset panostukset valuvat jatkossa hukkaan.
• Millaisten oikeusprosessien avulla kukin yrityksen menetykset huomioidaan kohtuullisesti?
  

”Yhteinen tavoitteemme on toimivat markkinat, ennakoitava sääntely ja kestävät sopimussuhteet. Ei lyhyessä ajassa tehtävä muutos, jonka vaikutuksia ei ole riittävästi kartoitettu”, Kustoksen toiminnanjohtaja Päivi Pitkänen muistuttaa.

Yrittäjät eivät pidä inhouse-yhtiöitä uhkana

Vain viidesosa noin tuhannesta Suomen Yrittäjien kyselyyn osallistuneista yrittäjistä on sitä mieltä, että julkisen sektorin omistamat inhouse-yhtiöt ovat heikentäneet heidän mahdollisuuksiaan tarjota palveluja tai tuotteita julkiselle sektorille, Kustos muistuttaa viitaten SY:n elokuussa 2025 julkaisemaan omaan kyselyyn. Noin 80 prosenttia elokuussa 2025 julkaistuun kyselyyn vastanneista oli SY:n jäseniä. Ei-jäsenistä vain 13 prosenttia piti inhouse-yhtiöitä haittana liiketoiminnalleen.

Lue lisää:

• STT/Kustos: Hankintalaki voi aiheuttaa laajan hankintasopimusten irtisanomisen tai purkaantumisen