Vertailu osoittaa: Orpon hallitus toteuttaa vaalirahoittajien ohjelmaa

Hankintalaki.fi teki teemakohtaisen vertailun elinkeinoelämän vuoden 2023 hallitusohjelmatavoitteiden ja Orpon hallituksen hallitusohjelman välillä. Mukana ovat vain ne teemat, jotka esiintyvät elinkeinoelämän tavoitteissa, ja esiin on nostettu yksittäisiä ratkaisukohtia silloin, kun ne ovat riittävän täsmällisiä vertailuun. Vastaavan vertailun voi kuka tahansa tehdä vastaavista lähteistä.
Suomen lobatuin ministeri oli vuonna 2025 työministeri Matias Marttinen (kok), käy ilmi Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) avoimuusrekisteristä, Helsingin Sanomat raportoi. Marttista lobbasi rekisterin valossa eniten eri aiheista yrittäjien etujärjestö Suomen Yrittäjät (SY), joka muun muassa tapasi Marttista julkisten hankintojen tehostamisen tiimoilta ja laittoi sähköpostia hankintalain uudistamisesta. Hankintalain keskeisintä kohtaa, 10 prosentin minimiomistusrajausta sidosyksiköissä vastustavaa Kustos ry:tä ministeri Marttisella ei ole pyynnöistä huolimatta ollut aikaa tavata.
Suurimpia vaalirahoittajia ovat vaaleista toiseen elinkeinoelämän järjestöt.
Vertaosiasiassa elinkeinoelämän tavoitteiden kattamilla teemoilla Orpon hallitusohjelma vastaa laajasti seuraavissa aihealuissa:
- työmarkkinoiden sääntelyn keventämiseen
- työtaisteluoikeuden rajoittamiseen
- hankintojen kilpailullisuuden vahvistamiseen
- verotuksen kokonaiskiristyksen välttämiseen
- etuuksien kannustavuuden vahvistamiseen
Joissakin kohdissa vastaavuus on ideologisen samansuuntaisuuden lisäksi sanamuodoltaan hyvin lähellä. Arvioiden mukaan elinkeinoelämän järjestöt saivat noin 80 prosenttia tavoitteistaan hallitusohjelmaan, ja noin puolet liki kirjaimellisesti.
Selkein lähes sanasta sanaan -vastaavuus koskee paikallista sopimista: hallitusohjelmassa toistuu sama ydinajatus, jonka mukaan paikallinen sopiminen tehdään mahdolliseksi yhdenvertaisesti kaikissa yrityksissä riippumatta työnantajaliiton jäsenyydestä.
Työperäisen maahanmuuton kohdalla vastaavuus on osittaisempi. Hallitusohjelma sitoutuu sujuvoittamiseen, mutta lisää ehtoja ja kontrollielementtejä, joita elinkeinoelämän tavoitteissa ei painoteta. Tässä kohtaa hallituspuolueilla, lähinnä kokoomuksella ja perussuomalaisilla, näkemykset myös poikkesivat suuresti.
1) Paikallinen sopiminen ja työehtojärjestelmä
Elinkeinoelämän tavoitteet
- paikallinen sopiminen mahdollistetaan yhdenvertaisesti kaikissa yrityksissä
- poistetaan lainsäädännölliset esteet, jotka estävät yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia järjestäytymättömiä yrityksiä sopimasta paikallisesti
Hallitusohjelma
Hallitusohjelmassa sitoudutaan laajentamaan paikallista sopimista lainsäädäntömuutoksin siten, että…
- se on mahdollista yhdenvertaisesti kaikissa yrityksissä riippumatta työnantajaliittoon kuulumisesta tai henkilöstön edustusjärjestelmästä
- poistetaan työlaeista kiellot, jotka estävät järjestäytymättömiä yrityksiä sopimasta paikallisesti yleissitovuuden piirissä
Johtopäätös
Sisällöllisesti vahvasti vastaava ja osin sanamuodoltaan lähes identtinen.
2) Työrauha, poliittiset lakot ja tukilakot
Elinkeinoelämän tavoitteet
- työrauhalainsäädännön uudistamista
- kohtuuttomien myötätuntotyötaisteluiden rajoittamista
- poliittisten lakkojen rajaamista pohjoismaiseen malliin
- laittomien lakkojen seuraamusten kiristämistä
Hallitusohjelma
- poliittisten työtaisteluiden rajaaminen enintään yhden päivän mittaisiksi
- tukilakkojen alistaminen suhteellisuusarviointiin ja ilmoitusvelvollisuuteen
- hyvityssakon enimmäismäärien korottaminen
- henkilökohtaisen seuraamusmaksun käyttöönotto laittoman työtaistelun jatkamisesta
Johtopäätös
Sisällöllisesti selkeästi samansuuntainen. Hallitusohjelma on yksityiskohtaisempi, mutta toteuttaa elinkeinoelämän tavoitteissa esitetyn suunnan.
3) Julkiset hankinnat ja inhouse-järjestelyt
Elinkeinoelämän tavoitteet
- kuntien mahdollisuutta kiertää kilpailutusta osittain omistettujen yhtiöiden kautta inhouse -järjestelyillä
- kilpailun lisäämistä julkisissa hankinnoissa
- hankintojen avoimuuden ja innovatiivisuuden vahvistamista
Hallitusohjelma
- hankintalainsäädännön uudistustarve säästöjen ja kilpailun lisäämiseksi
- inhouse -järjestelyjen kautta tapahtuvan kilpailun kiertämisen estäminen lainsäädäntöä ja valvontaa kehittämällä
- kilpailullisuuden vahvistaminen julkisissa hankinnoissa
Johtopäätös
Sisällöllisesti vahva vastaavuus. Inhouse-kysymys on suora yhtymäkohta. Sekä elinkeinoelämän järjestöt että vastuuministerit, aluksi Arto Satonen (kok) ja keväästä 2025 Matias Marttinen (kok) ovat tuoneet esille hankintalain keskeisen merkityksen hallitusohjelmassa. Marttinen on eri yhteyksissä todennut, että hän pitää ”kunnia-asianaan” hankintalain läpiviemisen hallitusohjelman mukaisin linjauksin, kiireellisesti, mahdollisimman pienin muutoksin.
4) Verotus, kannustimet ja ennakoitavuus
Elinkeinoelämän tavoitteet
- yritysten ja yrittäjien verotusta ei kiristetä
- ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa
- ylimmän marginaaliveroasteen alentaminen
- yhteisöveron kilpailukyvyn säilyttäminen
- verojärjestelmän vakaus ja ennakoitavuus
Hallitusohjelma
- sitoudutaan siihen, ettei kokonaisveroaste nouse päätösperäisesti
- korostetaan työnteon ja yrittämisen kannustimia
- tehdään veroratkaisuja, joilla pyritään tukemaan kotimaista omistajuutta ja investointeja
Johtopäätös
Laaja-alainen linjallinen vastaavuus, vaikka kaikkia yksittäisiä tavoitteita ei toisteta täsmälleen samassa muodossa.
5) Työttömyysturva ja kannustinloukut
Elinkeinoelämän tavoitteet
- pidennetään työssäoloehto 12 kuukauteen
- kiristetään ja uudistetaan työttömyysturvaa
- tehdään asumistukeen ja muihin etuuksiin muutoksia kannustinvaikutusten vahvistamiseksi
Johtopäätös
Sisällöllisesti selkeä vastaavuus työssäoloehdon kiristämisen ja kannustavuuden vahvistamisen osalta.
6) Työperäinen maahanmuutto
Elinkeinoelämän tavoitteet
- 20 000 työperäisen maahanmuuton vuosittainen taso
- enintään kuukauden käsittelyaika, korkeasti palkatuilla viikko
- hyväksytty oletuksena -malli määräaikojen ylittyessä
- saatavuusharkinnasta luopuminen
- pysyvä oleskelulupa valmistuneille
Hallitusohjelma
- todetaan työperäisen maahanmuuton merkitys taloudelle
- luvataan sujuvoittaa ja nopeuttaa prosesseja
- lisätään kuitenkin ehtoja ja valvontaa
- säädetään velvollisuus poistua maasta, jos työsuhde päättyy eikä uutta työtä löydy kolmen kuukauden kuluessa
Johtopäätös
Osittainen vastaavuus. Sujuvoittaminen sisältyy ohjelmaan, mutta mukaan on liitetty ehtoja ja rajoitteita, joita elinkeinoelämän tavoitteissa ei esitetä.
Hallitusohjelma noudattaa elinkeinoelämän tavoitteita
Niillä politiikkasektoreilla, joista elinkeinoelämän järjestöt esittivät konkreettisia tavoitteita, Orpon hallitusohjelma vastaa suurelta osin:
- työtaisteluoikeuden rajoittamisessa
- paikallisen sopimisen laajentamisessa
- julkisten hankintojen kilpailullisuuden lisäämisessä -> hankintalain rajoitukset inhouse-yhtiöiden käyttöön
- etuuksien kiristämisessä ja kannustimien vahvistamisessa
- verotuksen kokonaiskiristyksen välttämisessä
Selkein lähes sanamuodoltaan yhtenevä kohta on paikallinen sopiminen. Selkein poliittisesti rajoittunut ja osittain poikkeava alue on työperäinen maahanmuutto.
Lue lisää:
- Keskuskauppakamari: Elinkeinoelämän yhteiset hallitusohjelmatavoitteet 2023
- Valtioneuvosto: Vahva ja välittävä Suomi, Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023
- Tomi Venho (KAKS): Kabinetin puolella – Säätiöt ja puoluerahoitus Suomessa
- Matias Marttisen vaalirahoitusilmoitus (2023 eduskuntavaalit)
- Pro Markkinatalous: Tuensaajat
- Pro Markkinatalous: 255 markkinataloutta edistävää ehdokasta saa vaaliavustusta
- VTV: Puoluerahoitusvalvonnan kertomus 2024
- Helsingin Sanomat: Matias Marttinen jälleen lobbarien ykköskohde



Post Comment