Tampere: Jätehuolto ja jätevedenkäsittely rajattava omistusosuusvaatimuksen ulkopuolelle

”Tampereen kaupunki katsoo, että jätetoimiala, sisältäen jätevedenkäsittely, tulisi jättää sidosyksiköiden omistusosuusvaatimuksen ulkopuolelle.
Jätetoimialan osalta valmistelu on puutteellinen ja jätetoimiala tulisi jättää 10 %:n vähimmäisomistusta koskevan vaatimuksen ulkopuolelle, kuten ympäristöministeriö on eriävässä mielipiteessään lausunut. Suomessa on useita isoja alueellisia jätehuoltoviranomaisia, joiden tehtäviä toimeenpanevat jätehuoltoyhtiöt. Olisi kestämätöntä pilkkoa jätehuoltoyhtiöt pieniin yksiköihin ja siitä aiheutuisi suoraan ylimääräisiä kustannuksia jätehuoltoon.
Hankintalakiin ehdotetut muutokset vaikuttaisivat negatiivisesti Tampereen seudulla vireillä oleviin energiateollisuuden suurinvestointeihin, jotka edistävät vihreää siirtymää.
Lisäksi tulisi arvioida kriittisen infran toimialalla toimivien sidosyksiköiden jättämistä vähimmäisomistusosuusvaatimuksen ulkopuolelle sekä arvioida ehdotettujen muutosten vaikutuksia yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin. Tulee ottaa huomioon, että kaikki kriittiset toiminnot eivät kuulu erityisalojen hankintalain soveltamisalaan.
Lisäksi olisi tarpeen harkita, että seudulliset elinkeinoyhtiöt rajataan 10 %:n vähimmäisomistusta koskevan vaatimuksen ulkopuolelle. Mikäli ehdotettu sidosyksikkösääntelyn muutos koskisi myös seudullisia elinkeinoyhtiöitä, muutos ei tue hallitusohjelman tavoitteita eli julkisen sektorin tehokkuuden lisäämistä, alueellista elinvoiman vahvistamista ja yrittämisen edellytyksen parantamista. Hallitus hakee Suomeen merkittävää talouskasvua. Tämä voi tapahtua käytännössä vain vientitulojen ja uusien investointien myötä.
Esimerkiksi Tampereen seudulla toimii Tampereen seudun elinkeino- ja kehittämisyhtiö Business Tampere, jolla on 8 kuntaomistajaa: Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Yhtiö kuuluu Tampereen kaupunkikonserniin ja Tampere käyttää yhtiöön omistajaohjaustaan. Seudullista yhteistyötä edistettäessä vastaavien yhtiöiden omistuspohja voi olla tätä huomattavasti laajempi. Yhtiömuotoisesti järjestetty elinkeinopoliittinen yhteistyö on järjestämismuotona todettu tehokkaaksi.
Seudulliset elinkeinoyhtiöt tekevät yhteistyötä alueen julkisen sektorin, oppilaitosten ja yritysten kanssa. Elinkeino- ja kehitysyhtiötoiminnan luonne on pitkäjänteistä, vaikeasti mitattavaa, luottamuksellista, toisinaan kokeilevaa, riskipitoista ja osaamisintensiivistä. Markkinan syntyminen tällaiseen ympäristöön ei ole käytännössä mahdollista eikä se palvelisi kuntien tehtävien tehokasta hoitoa, kun osaaminen ei kumuloituisi mihinkään yksikköön, eikä pitkäjänteisiä kehitysprojekteja voisi toteuttaa. Monien muiden kuntien sidosyksiköiden tavoin myös elinkeinoyhtiöt kilpailuttavat hankintansa silloin, kun markkinat ovat olemassa. Elinkeinoyhtiöiden tarkoitus on lisätä kysyntää eri yksityisen sektorin palveluille ja vahvistaa markkinoita.”