Ylivieska: Lakimuutos vaarantaisi useiden seutukaupunkien palvelujen järjestämisen edellytykset

”Muutoksen vaikutukset Ylivieskaan kuten muihinkin seutukaupunkeihin olisivat merkittäviä ja kannamme huolta monien kuntapalvelujen järjestämisen edellytyksistä. Kuntien resurssit palvelujen tuottamiseen ovat erilaiset ja eri puolilla maata markkinatilanne sekä osaaminen vaihtelevat suuresti. Kun resurssit ovat rajalliset, on oltava paikallisesti mahdollisuus valita tarkoituksenmukaisin palvelujen järjestämistapa – monet kuntien yhtiöissä järjestetyistä palveluista ovat kuitenkin lakisääteisiä. Vaikutuksia olisi myös muun muassa henkilöstöön ja kuntien varautumiseen.
Ylivieska järjestää palveluita usean alueellisen sidosyksikön kautta. Sidosyksiköitä on perustettu, koska alueen kuntien pieni koko ja laaja maantieteellinen sijainti tekevät yhteistoiminnan palveluiden järjestämisessä tarkoituksenmukaisemmaksi kuin palveluiden tuottamisen erikseen kunkin kunnan toimesta. Ehdotetut muutokset aiheuttavat kuitenkin merkittäviä vaikeuksia näiden palveluiden järjestämiselle.
Ylivieska järjestää seuraavia palveluita sidosyksiköiden kautta:
Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut järjestää Kuntien Hetapalvelut Oy, josta Ylivieskan kaupunki omistaa noin 40 prosenttia ja 13:sta muusta omistajasta 10:llä on alle 10 prosentin omistusosuus. Kaikki merkittävimmät asiakkaat ovat alle 16.000 asukkaan kuntia ja lukumääräisesti suurin osa alle 10.000 asukkaan. Yhtiö perustettiin alkujaan Ylivieskan kaupungin liikelaitokseksi ja muutettiin osakeyhtiömuotoon, koska useampi alueen pienehkö kunta halusi siirtää itse tuottamansa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut palvelukeskuksen tuottamaksi, jolloin yhtiö muoto todettiin joustavammaksi verrattuna yhden kunnan organisaation osana olevaan liikelaitokseen. Vaikka Ylivieskan omistus osuus ylittää esitetyn 10 prosentin rajan, aiheuttaisi lakiesitys toteutuessaan merkittäviä heikennyksiä myös Ylivieskalle. Jos ns. tynkäsidosyksikkö jatkaisi, laskisi sen volyymi merkittävästi. Tämä tarkoittaa kustannusten nousua, koska monet sidosyksikön markkinoilta hankkimat palvelut ovat volyymiperusteisia. Palvelun toimitusvarmuus heikentyisi henkilöstömäärän pienentymisen vuoksi.
Tietoliikenne, konesalit, tuki-, asiantuntija- ja järjestelmäpalvelut tuottaa alueellinen Joki ICT Oy, josta Ylivieskan kaupunki omistaa noin 10,5 prosenttia. Aiemmin kaupunki pääosin tuotti nämä palvelut omana toimintana, mutta mm. riskienhallinnan ja toimintavarmuuden varmistamisen vuoksi päätettiin liikkeen luovuttaa toiminta leveämmät hartiat omaavalle toimijalle, jonka toimintaan ja sen kehittämiseen kaupunki pystyy käyttämään vaikutusvaltaa yhdessä muiden omistajien kanssa. Vaikka Ylivieskan omistus osuus ylittää esitetyn 10 prosentin rajan, aiheuttaisi lakiesitys toteutuessaan merkittäviä heikennyksiä myös Ylivieskalle. Jos ns. tynkäsidosyksikkö jatkaisi, laskisi sen volyymi merkittävästi. Tarkoittaisi se kustannusten nousua, koska monet sidosyksikön markkinoilta hankkimat palvelut perustuvat volyymiin. Myös palvelun toimitusvarmuus heikentyisi nykyisen henkilöstömäärän pienentymisen vuoksi.
Puhtaus- ja ruokapalvelut tuottaa alueellinen PPE-Köökki Oy, josta Ylivieskan kaupunki omistaa 10 prosenttia ja 12 omistajasta 10:llä on alle 10 prosenttia. Yhtiö perustettiin, kun osa kaupungin puhtaus- ja ruokapalveluiden työntekijöistä siirtyi hyvinvointialueelle. Ylivieskan kaupungin päätös siirtää omien toimipisteidensä siivous- ja ruokapalvelut yhtiölle perustui muun muassa siihen, että jos kaupungin puru-palvelut olisi säilytetty vain sivistystoimen ja muutamien muiden pienten hallintoyksiköiden tarpeisiin, henkilöstö olisi joutunut vuosittaisten lomautusten kohteeksi koulujen ja päiväkotien lomakausina. Lisäksi arvioitiin, että yhteinen sidosyksikkö kykenee järjestämään nämä palvelut kustannustehokkaammin sekä rekrytoimaan henkilöstöä paremmin kuin Ylivieskan kaupunki yksinään. Kolmantena keskeisenä syynä on, että Ylivieskassa on yksi uudehko keskuskeittiö, joka tehtiin tuolloin koko kaupungin tarpeisiin (sote- ja sivistyspalveluiden ateriat yms.) ja toimintaa jatkoi sitten yhteinen sidosyksikkö. Lakiesitys todennäköisesti lopettaisi nykyisen sidosyksikön, ja tilalle tulisi kaksi eri toimijaa, jolloin keskuskeittiön jakaminen kahden eri organisaation kesken olisi käytännön toiminnassa mahdotonta. Tämä vähimmäisvaatimus tarkoittaisi, että joko kaupunki tai hyvinvointialue joutuisi rakentamaan uuden keittiön ja olemassa oleva keskuskeittiö jäisi vajaakäytölle.”