Kokkaamo Ateriapalvelut: 10 % -sääntö lisää kustannuksia eikä tuo säästöjä

”Taustaa: Pienet kunnat ovat suurelta osin toimineet aikaisemmin keskuskeittiöperiaatteella myyden aterioita sairaanhoitopiirille, kuntien ja kuntayhtymien sote-yksiköihin sekä kuntien varhaiskasvatukselle ja kouluihin. Keskuskeittiötoiminnalla on saatu kustannustehokkuutta, osaamista, turvattu työvoiman saanti ja synergiaetu. Perustettaessa hyvinvointialueita, kuntalaki, hankintalaki ja laki hyvinvointialueista eivät ”keskustelleet keskenään”. Kunnille ei annettu muuta mahdollisuutta kuin perustaa in-house-yhtiöitä, että pienen kunnan ainoa keittiö voisi toimittaa ateriat hyvinvointialueen sote-yksiköihin ja kunnan varhaiskasvatukseen sekä kouluihin. Suurimmassa osassa pieniä kuntia keskuskeittiö sijaitsee sote-yksikön kiinteistössä tai yhteydessä. Vaihtoehtona oli rakentaa kuntaan toinen keittiö joko hyvinvointialueen tai kunnan toimesta. Rakentaminen  tuo vain lisää kustannuksia tässä haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa.

Hallitusohjelman tavoitteena on hankintojen kilpailun lisääntyminen hankintojen houkuttelevuuden ja markkinaystävällisyyden kautta.  Valmistelutyötä tehdessä ei ole kuitenkaan tehty vaikutustenarviointia, jossa olisi tarkasteltu, mitä vaikutuksia lakiluonnos aiheuttaa palveluiden laatuun, hallinnollisiin ja toiminnallisiin kustannuksiin sekä huoltovarmuuteen. Lisäksi esityksessä ei ole otettu huomioon kuntakokoja, kuntien sijaintia ja käytännön toimintoja.

Sidosyksikkösääntelyn tiukentuminen (10 %) ei tuo säästöjä ja lisää kustannuksia . Maantieteellinen sijainti ja kunnan koko eivät houkuttele ulkopuolisia markkinoita ja paikallisten toimijoiden resurssit sekä julkisten ruokapalveluiden toimintaperiaatteiden tuntemus on vähäinen (esim. erilaiset suositukset).  Kunnilla ei ole resursseja lisääntyvään hallinnolliseen työhön, esim. kilpailutusten osalta, myös erikoisosaaminen (elintarvikkeet) kilpailutuksen laadinnassa saattaa olla vähäistä.”