Hankintalakimuutos lisää julkista velkaantumista – Miljardien muutoskustannuksia ei ole budjetoitu
EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn joutunut Suomi ei ole budjetoinut hankintalakimuutoksen aiheuttamia muutoskustannuksia, vaikka ne suurella todennäköisyydellä lisäävät merkittävästi julkista velkaantumista. Kuntaliiton laskelma hankintalain muutoksen aiheuttamasta 0,6 miljardin euron lisälaskusta kunnille on vain osa lain kokonaislaskusta, sidosyksiköitä edustava Kustos muistuttaa. Kustannuksia aiheutuu myös hyvinvointialueille sekä kuntien ja hyvinvointialueiden omistamille inhouse-yhtiöille. Huomiotta ovat jääneet myös mahdolliset sopimusrikkomuksista aiheutuvat kulut.
Tammikuussa 2026, viikolla neljä, nykytiedoin eduskuntaan etenevä hallituksen esitys uudesta hankintalaista aiheuttaa, myös viimeisimmän hallituksen lakiesitysluonnoksen mukaan, mittavat muutoskustannukset. Vastavuoroisesti Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on arvioinut lain mahdollisesti tuomat säästöt merkittävästi muutoskustannuksia pienemmiksi.
(…)
inhouse-yhtiöillä on tuhansia hankintalain mukaan kilpailutettuja sopimuksia markkinatoimijoiden kanssa, jotka täytyy irtisanoa, koska palvelua ei enää tarvita. Noissa sopimuksissa on myös määräaikoja tai ostovelvoitteita, joten niistä voi tulla sanktioita, jotka omistajat lopulta maksavat.
Kun KKV:n arvio lainmuutoksen tuomista säästöistä on €150 miljoonaa, kokonaiskustannus jää julkituoduissa laskelmatavoissa miljardien tasolle.
Post Comment